lauantai 27. marraskuuta 2010

Nanoilua ja hermostumista

Sain aamuyöstä NaNoWriMon 50 000:n sanan päätökseen! Tällä hetkellä minulla on tarinassani 50 138 sanaa, mutta se ei siltikään ole vielä valmis. Sivuja on siinä 204. Olen iloinen, mutta nyt tuntuu kovin tyhjältä. Jatkan kuitenkin kirjoittamista.

Aloitin nanoilun 6.11 ja lopetin siis 27.11, joten aikaa meni tasan kolme viikkoa. Vaatimuksinahan tuossa hommassa oli se, että aikaa oli pelkkä marraskuu / 50 000 sanaa ja alitin ajan. :) Olen aika ylpeä itsestäni.

Äiti tuossa sanoi, että hei, tänäänhän on pikkujoulu ja lupasin sitten paistaa joulutorttuja - vakavin seurauksin. Tajusin, että eikä, alle kuukauden päästä pitää olla ystävällinen kanssaihmisilleen eikä saa olla vittuuntunut ja murjottava. Kauheaa. Miten minä selviän?

Nytkin iskee jo vitutusta kun isä on meistä se, joka koiranpennun hötkeltävällä ilolla kävi lähikaupassa ja osti mm. pipareita ja mandariineja. Hän on se jouluihminen. Luulin aiemmin itsekin olevani, mutta tässä ikää myöten (lue; 18- ikävuodesta asti) on ollut jotenkin hirveän stressaavaa ja ahdistavaa tuo joulunalusaika.

Kaupoissahan on jo tietysti vilkkuvat ihmevalot ja Stokkalle aletaan kyhätä jouluikkunaa, luultavasti se on jo siellä, mutta en halua nähdä sitä. Yritän ainakin välttää. Okei, okei, minä ostin joululahjatarvikkeita jo aiemmin, mutta halusin ostaa ne kun vielä oli rahaa. Nythän olen taas ihan köyhä.

Isä jo tuolla vittuilee että: "Tästähän se joulu sitten alkaa!" samalla kun nakertaa joulutorttua pikku nököhampaillaan... :P Ja sitten minua ärsyttää näin pakanana se, että melkein kaikissa joululauluissa on jeesustelua ja ylinopeutta lentäviä enkeleitä. Miksei voisi olla ihan Kalevala- tyyppisiä joululauluja, jossa peikot kilistelisivät kolpakkojaan tunturin siimeksissä ja joulupukit raatelisivat poroja?

Onneksi 3. joulukuuta leffateattereihin tulee suomalainen fantasia/toiminta/musta huumori -elokuva nimeltään Rare Exports. (taitaa muuten olla alkup. lyhytelokuva, mutta se kohta, jossa pukki pomppaa boksista - se on paras) Hyvä, ettei kaikki ole amerikkalaistunutta, "joulupukki on lihava mies, hyvä esimerkki siitä että joulu on lihottavaa aikaa ja kaikilla on niin ihkua"- meininkiä.

Ehkä tästä selvitään. Pitää kaiketi piirtää taas Noidan kissaa ja hahmojen suhtautumista tähän hömppään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti