sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Samhain

I made spinach and feta cheese pie today. I don't know what magic lie in my owen, but something horrible happened to my pie:



It's like a monster! I hope it doesn't bite when I, Seamrog and her children try to eat that...

I made some owl biscuits, recipe is from there. Here they are:



Whoooo's gonna eat me?

Seamrog makes a carrot cake and slimy potion (Sprite, green colour, maybe little bit lemon).

My brothers name day is today. We celebrate name days in our family , so I gave him a pistachio halva. He's now in the kitchen, making vegan beetroot stakes. Now I must to go to a dinner. But I hope you all enjoy of Samhain. ^^

pic from Google

lauantai 30. lokakuuta 2010

Grin and a Witch - Pumpkin

Noidan kissa -sarjakuvaan tulee lisää jatkoa! Tämänkertainen liittyy Samhainiin (eli Halloweeniin).
Grin and a Witch continues. This comic resembles of Samhain.

Grin and a Witch -comic

My witch bough a pumpkin.

I decided to move aside.

It was scary. And without an anesthesia!

Those are like...

...brrraainssh?

Actually it is quite fine.

Like it!

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Napsis

Alle kaksi kuukautta jouluun. Järkyttävää. Se tarkoittaa, että kohta on synttärit. Ja hämärä laskeutuu nopeasti. Kesällä aurinko laski siinä kahdentoista maissa ja kymmenen aikaan illalla olin pirteä kuin lintu, nyt hämärä laskeutuu kuudelta ja kymmeneltä olen jo ihan nukuksissa. Tässä kuitenkin aurinkoa hämärään.

Translation: It's less than two months to Yule. Shoking. It means that I have a birthday soon. And dark sinks faster than ever: when it's 10 pm, I feel sleepy. Everything was better on summer. (But autumn is my favorite season although I snarl.) Here is some sunny pics to the dark.

-by Google


tiistai 26. lokakuuta 2010

Kirjoituspiiri: Kekri

Tämän viikon aiheena oli luoda teksti, jossa reaalimaailmasta siirrytään fantasiamaailmaan, ts. "matalafantasia".

Kekri

En unohda sitä ikinä. Oli vuosi 1974 ja lokakuun viimeinen päivä. Olin isosetäni luona Silvolassa veljeni Matiaksen kanssa. Isosetäni asui tuohon aikaan vähän syrjemmällä, lähellä erästä metsää, jossa minä ja isoveljeni tapasimme leikkiä. Olin tuolloin 10-vuotias.

Me olimme metsässä, Matias ja minä. Veljeni kiusasi minua jatkuvasti, yritti säikyttää. Sanoi, että metsä on tähän aikaan vuodesta pullollaan peikkoja ja "alisen väkeä", kuten isosetämme meitä varoitteli. Harmaita lapsia, kalpeakasvoisia miehiä ja naisia, outoja hahmoja.

Päätimme leikkiä piilosta pimenevässä metsässä. Tunsimme paikan hyvin, joten eksymisestä ei ollut vaaraa. Matias halusi testata minua, koska arveli minun olevan pelkuri. Kuu oli täysi ja ilma oli kylmä. Hengitykseni nousi huuruina ilmaan. Matias aloitti laskemisen. Yks… kaks… kolme…
 Koska veljeni oli taitava löytämään piilopaikkani, päätin tällä kertaa lähteä vähän kauemmas. Päätin näyttää hänelle, etten pelkäisi pikkulasten tarinoita. Niinpä suunnistin syvemmälle metsään. Olin vähällä kompastua pariin sammaleen alla kyhjöttävään kiveen, mutta selvisin kuitenkin kaatumatta. Saavuin pian toiselle reunalle – metsä kun oli pieni – ja näin kuunvalossa hohtavan pellon. Se oli lähes paljaaksi puitu, mutta keskellä kulki oja ja sen reunoilla törrötti kuolevia koiranputkia ja heiniä.

Pohtiessani piilopaikkaa kuulin ääniä lähistöltä. En uskonut veljeni löytävän minua niin nopeasti, joten rämmin hämmentyneenä ojan suojaan. Tekeydyin aivan matalaksi ja odotin. En kuullut askelia, vaan kahinaa ja rahisevaa hengitystä. Nostin hieman päätäni.

Muutaman metrin päässä pellolle asteli kummallinen kulkija. Ensin luulin sitä karhuksi, sillä karhua muistuttava turkki oliolla oli. Karhu se ei kuitenkaan ollut. Häntä oli kuin luudanvarsi, jalat olivat luiset kaviot, pää ei ollut ihmisen eikä eläimen… Kuu valaisi sen verran, että näin pään tilalla suuren kirveen, josta roikkui heinää kuin partana. Otuksen sarvet näyttivät vanhoilta keittokauhoilta.

Sydämeni pomppi rinnassani nopeasti. Minua pelotti. Mikä otus tuo oli? Itse piruko?

Otus kulki vakain askelin, maata viistävä turkki ja häntä kahisuttivat kuivaa peltoa. Tiirailin ilmestystä ojasta enkä jaksanut välittää vaatteitteni likaantumisesta. En uskaltanut hievahtaakaan, ettei olio vain huomaisi minua.

Otus pysähtyi. Sen kupeet höyrysivät kylmässä illassa. Äkkiä otuksen eteen ilmestyi tyhjästä kolme pientä hahmoa. Ne olivat mustissa vaatteissa, kasvoja en nähnyt. Suuri olio puhui: "Tervehdys, Rongoteus, Pellonpekko ja Virankannos." Tummat hahmot vastasivat: "Ole tervehditty, Kekri."

Tuijotin järkyttyneenä näkymää. Isosetäni oli puhunut tuosta oliosta. Se oli kekripukki. Mutta eihän sen pitänyt olla elävä!

"Tämä vuosi sujui hyvin", Kekri sanoi kumealla äänellään. "Rongoteus: rukiinpäät nousivat hyvin." Ensimmäinen tummista hahmoista kumarsi. Kekri jatkoi: "Pellonpekko: ohra kasvoi voimakkaana." Toinen tummista hahmoista kumarsi myös.

"Virankannos: kauraa oli yltäkylläisesti", kekripukki sanoi kolmannelle, joka kumarsi sekin. "Olette tehneet loistavaa työtä. Sadonkorjuu on suoritettu mallikkaasti, voimme nyt juhlistaa sitä maan antimin."

Kävin uteliaaksi. Pelkoni oli hiipumassa – eiväthän olennot olleet huomanneet minua, ja halusin päästä vähän lähemmäs katselemaan tapahtumia. Ryömin hieman eteenpäin ja nostin päätäni ojasta. Kuiva heinänkorsi kutitti minua, en voinut mitään nenääni leviävälle kutiamiselle. Yritin pidättää aivastustani pitämällä nenästäni kiinni, mutta se ei auttanut. Pärskähdin voimakkaasti ja samassa Kekri kumppaneineen vilkaisi suuntaani ja katosi.

Pälyilin ympärilleni, mutten nähnyt enää ketään. Nousin pöllähtäneenä ylös aivan kuin olisin vasta herännyt unesta ja näin veljeni metsänreunassa. Juoksin hänen luokseen mahdollisimman nopeasti.

"Piilossa kuuluis pysyä", hän sanoi huvittuneena, ripaus kummastusta äänessään. Tarrauduin häneen kiinni ja rutistin, ettei hän vain lähtisi. "No, mikä on?"

"Näin kekripukin!" kuiskasin. "Elävänä!"

"Ei täällä mitään ole", Matias sanoi kummastuneena ja katseli öistä peltoa. Lähdimme kävelemään takaisinpäin kohti isosetäni taloa. Yritin myöhemmin nähdä kekripukin ja hänen oudot, pienet ystävänsä, mutten nähnyt heitä enää koskaan.


-Google

Lukijat

Ihanaa, että on virallisesti kokonaista kolme lukijaa! ^________^ Ihanaa!

Tämä kuva on teille.

You're my green traffic light. x)

maanantai 25. lokakuuta 2010

Suklaamyrskyteetä

Nyt taas kun viileät ilmat ovat puhjenneet, ilmaantuu kylmän saan jatkuva vaiva: kylmät jalat ja kädet. Ovat kuin jääkalikat. Pitäisi hauduttaa itseään teessä koko päivän, että lämpiäisivät mokomat. Onneksi on Suklaamyrskyteetä ja kuukeksejä. Ja täydellinen kiitos suihkun keksijälle.

Tänään tuli huhkittua taas Hesyllä. Huomenna näen erään ystäväni, jota en ole tavannut aikoihin.

Hermostuttaa, kun minulla ei ole vieläkään tämän viikon novellia ja huomenna on kirjoituspiirin deadline. Argh. Aihe on aivan lajiani (kirjoita tarina, jossa reaalielämästä siirrytään fantasiatodellisuuteen jonkin 'portin' kautta), mutta ei ole yhtään kirjoitusfiilistä. Tekisi mieli vain naukkailla teetä ja lukea kirjoja.

lauantai 23. lokakuuta 2010

Hesyn kirppistelyä

Tein parina päivänä pari löytöä Hesyn kirppikseltä: oranssin kaulaliinan, punaiset hansikkaat ja vihreän, ihanan villapaidan. <3 Kuvia on vain kaulaliinasta kun en noista muista muistanut.

Hesylle on tulossa joulun alla erilaisia erikoisempia tapahtumia, listaan ne tähän ikään kuin mainontana. ;)

Tulevia tapahtumia Hesyllä:

7.11 sunnuntaina klo 11-15 Wanhoja tekstiileitä ja hyvää luettavaa
-Myynnissä mm. Marimekkoa, pitsilakanoita, pöytäliinoja ja kirjoja.
Mikkolantie 4, Helsinki

21.11 sunnuntaina klo 12-15 Wanhoja tekstiileitä ja hyvää luettavaa (jatkuu)
Mikkolantie 4, Helsinki

4-5.12 la-su Joulupuodin avajaiset
-Joulupuodissa myydään kierrätettyjä joulukoristeita ja lahjoja, HESY:n joulukalenteria sekä vuoden 2011 seinäkalenteria. Joulumieltä itselle ja eläimille.

11.-23.12 HESY:n eläintejoulukeräys
HESY kerää varoja kodittomien eläinten hyväksi joka päivä keskustan lasipalatsin Forumin puoleisella nurkalla klo 12-18 ja Itäkeskuksen Tallinanaukiolla klo 13-17.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys p. 09-54200100

Avustustili NORDEA 200118 - 113063

http://www.hesy.fi/

Ja:


KULKUKOLLIN KIRPPUTORI

Avoinna:

ma-pe (Monday - Friday) 15-18

la (Saturday) 12-15

su (Sunday) 12-18

Edullisesti taloustavaroita, koriste-esineitä, vaatteita, urheiluvälineitä, kirjoja, kenkiä...
Tuotto käytetään kodittomien eläinten auttamiseen.
(Cheap stuff, decorative items, clothes, sport items, books, shoes...
Income of selling: helping homeless animals.)

Helsingin eläinsuojeluyhdistys.

Yhdyskunnantie 11, Itä-Pakila.

Bussi 64 Rautatientorilta.
(Bus number 64 from Rautatientori)








Moon biscuits

Because of full moon and our meeting, I made some moon biscuits. Here is the recipe and couple of pictures. ^^

Moon biscuits
200g butter
1,5dl sugar
2 teaspoon ginger powder
1 egg
1 teaspoon baking powder
3dl wheat flour
1,5-2dl potatoflour (or just 4,5-5dl wheat flour)

1. Whip soft butter, sugar and ginger powder together.

2. Add egg.

3. Add flours and baking powder. Put in the fridge.

4. Roll dough until it's about 4 millimetres thick.

5. Take moons with a mold and bake them in 200 C about 7-10 minutes.

6. And if you want, when biscuits are cooler, you can brush some cooking silver powder to the biscuits' surface.


perjantai 22. lokakuuta 2010

Täysikuu huomenna

Huomenna on sitten täysikuu (esbat). Tapaan Seamrogin kanssa yhden meidän elämäntapaamme harjoittavan henkilön, toivottavasti tapaaminen sujuu mukavasti.

Translation: Tomorrow is full moon. I and Seamrog will meet one wiccan/witch and we celebrate moon together. I hope meeting goes well. :)

pic by Google

torstai 21. lokakuuta 2010

Kirjoituspiiri: Lintutyttö

Tänään on taas kirjoituspiiri. On kaksi viikkoa edellisestä, koska työväenopistolla oli viime viikko syyslomaa. Tämä on kahden viikon tuotos. Meillä oli kaksi aihetta mistä valita:
1. Kirjoita teksti, jossa on säästöpossu, undulaatti, rakkautta ja jotain hämärää. Tai:
2. Kirjoita teksti, jossa on dialogi.
Valitsin jälkimmäisen.

Translation: I have a writing course today. Previous was two weeks ago, because the Worker's institute had a fall vacation. We got two different subjects:
1. Write text, where is a piggy bank, a budgie, love and something gloomy. Or:
2. Write text, where is a dialog.
I chose the latter.


Lintutyttö
 
"Älä mene kauhean kauas, Emily."
Vaaleanhiuksinen nuori nainen nostaa päänsä ja hymyilee rauhoittavasti äidilleen.
"Vain lähimetsään", hän sanoo ja kietoo harmaan huivin kaulalleen. Hän lisää: "Siellä on paljon lintuja." Hän avaa oven ja sujahtaa rappukäytävään. Askelet kaikuvat seinistä. Nainen kuljettaa hoikkia sormiaan rosoisella seinällä, työntää ulko-oven auki ja astuu harmaaseen maailmaan.

Harmaat pilvet tihkuvat rakennusten kylkiä alas, ujuttautuvat neuletakin rakoihin, kylmä ilma suitsii hengityksen laukkaan, kohoamaan savun tavoin ylös. Emily kiiruhtaa tien yli, hypähtää jalkakäytävälle. Käsi heilahtaa, bussi pysähtyy kirskuen. Emily nousee kyytiin.

Tie on mutkitteleva. Kädet lepäävät sylissä kylmänkosteina, istuin tärisee bussin mukana. Lattiasta kattoon nousevat tangot ovat kuin häkin osia, Emily ei niitä halua katsoa eikä haluaisi niitä koskeakaan, mutta nappeja on painettava päästäkseen ulos rämisevästä hirviöstä. Hän ojentaa lopulta kätensä ja koskettaa muovinappulaa. Plink.

Bussi jättää hänet tienreunalle. Edessä on kuusimetsä. Metsän laidassa ei sada, mutta pilvet roikkuvat raskaina. Emily suuntaa ojalle, empii hieman ja hypähtää sitten yli. Kuusien tuuheat käsivarret hän työntää syrjään ja astuu metsään. Heti metsän salassa alkaa Ylime puhua.

"Sinun on etsittävä korkea puu."
 "Korkea", Emily toistaa ja kävelee eteenpäin. Sammal joustaa jalkojen alla ja ajaa hänet keinahtelevaan kävelyrytmiin. Hän on lastu aalloilla ja virta vie. Naavaa roikkuu puiden oksilta. Se on kuin muinaista seittiä, jonka luojahämähäkki on kutonut. Luonnossa voima on vahvempaa ja kutsuvampaa kuin kotona, muoviesineiden ympäröimänä.

Kivet tuntuvat seuraavan.
"Sanotaan, että pyörivä kivi ei sammaloidu", Emily kuiskaa.
"Ne eivät tiedä totuutta", Ylime vastaa.
"Miksi se seuraa?"
"Seuraa tai ei", Ylime sanoo, "mutta etsi se puu."
 "Etsi puu", hän toistaa ja kävelee varmasti eteenpäin. Keskellä metsää on valtava, hohtava kuusi. Se on leveä kuin oviaukko. Nainen pysähtyy puun juurelle.

"Se on suuri", hän sanoo hiljaa.
"Oksalle."
 "Ne sanoivat, että kukaan ei oikeasti osaa sen luo, ehkä unissaan, ei muuten. Että sitä ei ole olemassa."
"Ne haluavat kahlita sinut häkkiin, katkoa siipesi", Ylime sihisee. Se siirtyy lähemmäs Emilyn mieltä. "Ne antoivat sinulle pillereitä, jotta et löytäisi ulos."
 "Vaientaakseen sinut", Emily jatkaa. "Kadonneen siskoni."
"Vaientaakseen", Ylime huokaa.

Nainen seisoo valtavan kuusen juurella. Hän ei tiedä, miten voisi kiivetä puuhun kun alimmat oksat alkavat vasta kolmen metrin korkeudelta.

"Etsin elämän lovia", Emily sanoo ja alkaa kiertää puuta. Ylemi nauraa: "Muut sanovat sinun puhuvan näkymättömälle! Mitä sinä siinä yksin puhut, hullu tyttö?"
 "Ole hiljaa", nainen kuiskaa ja läpsäisee itseään korvalle. "Mehän sovimme, että nyt tehdään välirauha."
"Elämänpuuta varten."
 "Elämänpuuta varten", Emily toistaa. Hän kiertää puuta kunnes näkee lovet puun rungossa. Vaaleat sormet tavoittavat lovet, siirtyvät niille napakkaa otetta varten. Kädet alkavat työntää kehoa ylemmäs, jalat sutivat ja liukuvat. Emily seisahtuu, avaa kengännauhat ja ottaa kengät jalastaan, ottaa valkeat sukat, ja asettaa ne vartijakiven luokse. Hän tarttuu uudestaan puun loviin, työntää, keskittyy, ponnistaa. Varpaat asettuvat loviin, sormet loikkaavat yhä ylemmäs. Nainen kurkottaa ja onnistuu, oksa on kiinteänä ja varmana käden alla. Hän pyrkii oksalle, jalat ovat vähällä livetä. Lopulta hän on ensimmäisellä oksalla.

"Ylemmäs, ylemmäs!" Ylime hoputtaa. Emily hengähtää hetken ja ryhtyy sitten kiipeämään. Huivi irtoaa ja leijailee alas, hipaisee oksaa, jatkaa leijailuaan ja lopulta jää vartijakivelle lepäämään. Lopulta nainen istuutuu suurelle oksalle ja katsoo pienempiä kuusia.
"Minä olin vanki", hän sanoo.

Tuuli on viileä ja kylmät väreet kipittävät hämähäkkien tavoin pitkin hänen selkäänsä. Ylime kuiskailee ihmislintujen maailmasta ja odottavasta vapaudesta. Pihka tuoksuu voimakkaana.

"Elämä paahtaa ihmiset korpuiksi, polttaa tavalliseksi sulka sulalta. Ja silloin alas putoaa."
"Alas putoaa pala palalta pieni ihminen", Ylime kuiskaa. "Sulka sulalta me kohti korkeuksia."
 "Minä tahdon olla lintu."
"Sinun sydämesi on lintu."
 "Minä tahdon elää."
"Tämä puu antaa elämän."
 Emily istuu kyyryssä oksalla ja tähyilee kauemmas. Hän kääntelee päätään kuin haukka, kuulostelee tuulen kuiskauksia, oman sydämensä sykkimistä, hengityksensä havinaa. Pihkan tuoksu kietoutuu hänen ympärilleen.

"Nyt on aika."
 "Minä muutun lintuihmiseksi", Emily kuiskaa unelmoivasti. "Levitän siipeni ja suuntaan etelään parantumaan, lämmittävään lintuihmisten maahan."
"Me levitämme siipemme", Ylime kuiskaa. "Kolmannella?"
 "Kolmannella."


"A nightingale in a golden cage
That's me locked inside reality's maze
Come someone make my heavy heart light
Come undone
Bring me back to life

This is who I am
Escapist
Paradise Seeker
Farewell, time to fly
Out of sight
Out of time
Away from all lies "
 
 


"Minulla on siivet."

tiistai 19. lokakuuta 2010

Samhain jo nurkan takana

Tajusin juuri tänään, että ensi viikon sunnuntaina on sapateista mahtavin, Samhain. Oi että! Tätä on jo odotettukin. Se rinnastetaan vanhan vuoden loppumiseen ja uuden alkamiseen, viimeiseksi sadonkorjuujuhlaksi ja mm. keltit juhlivat sitä kuolleiden juhlana. Raja elävien ja kuolleiden välissä on ohuimmillaan. Kynttilöitä on laitettu ikkunoille, jotta kuolleet omaiset voivat tulla käymään. Ruokaa ja juomaa on laitettu ulos, jotta henget voivat aterioida myös.

Tulee niin kotoisa olo kun ajattelen Samhainia. Muutenkin tämä lokakuu on ollut erityisen voimallinen, energia on ollut korkealla luonnossa. Samhain on 31.10 eli ensi viikon sunnuntaina. Menen silloin Seamrogille ja kokoonnumme yhteen, me kaksi, molemmat tekevät sadonkorjuuruokia... En malta odottaa! :)

kuva Googlesta

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Musiikkia tulevalle maanantaille

Tämä piristää varmasti. Cee Lo Green - Fuck You!
Translation: I think this song cheer you up. :)

Köyhät ritarit

Ohjeen pöllin Pirkan lehdestä, mutta laitan sen kuitenkin tähän:

noin 4 annosta
kuivia pullaviipaleita tai vaaleita leipäviipaleita
ripaus kanelia (oma lisäykseni)
1 muna
3dl maitoa
½rkl vehnäj.
2tl sokeria
ripaus vanilliinisokeria
paistoon margariinia

Koristeluun:
hilloa
vaniljajäätelöä tai kermavaahtoa

Sekoita keskenään kaneli, muna, maito, jauhot ja sokerit. Sulata rasva pannulla ja upota pullapalat litkuun, sen jälkeen pannulle. Paista molemmilta puolilta kunnes ovat vaaleanruskeita. Tarjoa hillon ja jäätelön kanssa.



Translation:
I made French toast yeasterday (and today too). Here's a recipe:

4 portions

bun slices (dry slices are best)
hint of cinnamon
1 egg
3dl milk
½ tablespoon wheat flours
½ tea spoon vanille sugar
butter to frying

jam
ice cream or whipcream

Mix cinnamon, egg, milk, flours and sugar together. Melt butter in a pan and dip bun slices in mix. Put them on the pan and fry untill both of sides are light brown. Offer with a jam and ice cream.

lauantai 16. lokakuuta 2010

Jari Tervon mietteitä Ylen Homoillasta

"

Homoilta ja ihmisoikeudet

Myös naisten äänioikeuden vastustamista perusteltiin tällä samalla Raamatulla. Kirjan mukaan naisen kuuluu vaieta seurakunnassa, mistä pääteltiin Jumalan tarkoittaneen että naisen kuuluu pitää päänsä kiinni myös yhteiskunnassa.

Olen pohjattoman kyllästynyt näihin kirkaskatseisiin pähkähulluihin, jotka perustelevat nyky-yhteiskuntaa koskevia kannanottojaan parin tuhannen vuoden takaisen kirjan asenteilla. Se on syvästi moraalitonta ja häpeällistä. Sen kivijalkana ei ole lähimmäisenrakkaus, vaan ihmisviha. Seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvien sortamista voi yrittää oikeuttaa myös muilla vanhoilla kirjoituksilla, ellei Raamattu satu miellyttämään.

Koraani ajaa joillekin saman asian kuin Raamattu. Kun Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad vieraili Yhdysvalloissa, hän ilmoitti ettei Iranin maan kamaralla kävele homon homoa. Amerikkalainen toimittaja kertoi tiedotustilaisuudessa kyllä tuntevansa monia iranilaisia homoja. Ahmadinejad yllättyi tiedosta. Hän pyysi toimittajalta iranilaishomojen osoitteita. Hän ei valitettavasti laskenut leikkiä.
Ajankohtainen kakkonen oli koonnut teemailtaansa varten studioon joukon kovasydämisiä kristittyjä, eturiviin kristillisdemokraattien puheenjohtajan Päivi Räsäsen ja Tampereen piispan Matti Revon. Räsäsellä ja Revolla ei ole Suomessa samaa valtaa kuin Ahmadinejadilla Iranissa.

Tähän pitäisi varmaan huokaista: Luojan kiitos. Mutta kumman Luojan? Vai onko se aivan sama, koska sekä Räsäsen että Ahmadinejadin Luoja pitää homoja toisen luokan kansalaisina, ellei aivan luokattomina.
Kristillidemokraatti Räsänen kertoi lempeästi hymyillen sekä heterojen että homojen olevan Luojan luomia ja siksi samanvertaisia. Silti Räsänen näytti pitävän homoja Luojan krapulapäivänään väsääminä, koska heille ei Räsäsen mukaan kuulu samat oikeudet kuin heteroille. Oikeastaan homoilla ei ole oikeutta edes siihen mikä tekee heistä homoja. Räsäsen neuvoi homoja: te saatte tuntea homoseksuaalisia tunteita, mutta teidän tulee pidättäytyä näiden tunteiden käytännön toteuttamisesta.

Vihreitten kansanedustaja Oras Tynkkynen kehotti miettimään samaa neuvoa toisin päin: hetero saisi tuntea heteroseksuaalisia tunteita, mutta ei saisi toimia tunteittensa mukaan. Miltä se mahtaisi maistua?
Räsäsen, Revon ja muitten Ajankohtaisen kakkosen teemaillan ihmisvihaajien esiintyminen synnytti kauniin hedelmän. Kirkosta eroaminen pomppasi ennästyslukuihin. Teemaillan jälkeisenä päivänä kirkosta erosi lähes kaksikymmenkertainen määrä ihmisiä normaalipäivään verrattuna. Minuun levisi lämmin tunne: ehkä maailmassa sittenkin on rakkautta, kirkosta huolimatta. Olisin itsekin eronnut kirkosta vielä ohjelman aikana, mutta en ole koskaan kuulunut siihen.

Suomalaisessa kirkossa vaikuttaa siis vahva virtaus, joka vähät välittää Suomen kansalaisten ihmisoikeuksista. Tämäkö on rakkauden ja välittämisen kirkko? Tämäkö on kirkko, joka puolustaa sorrettuja ja solvattuja?

Hävetkää. "

Hyvä Jari! Asiaa puhut!

torstai 14. lokakuuta 2010

City art

Otin kuvia Ruoholahdessa vastaansattuneista teksteistä.
- I took some pictures from words I met on walking.


"Drain"


"Smoked salmon wrap"

Drawing

Minä ja Seamrog piirsimme eilen toisemme harjoituksen vuoksi. Toivon, ettei Seamrog tapa minua kun julkaisen hänen kuvansa minusta. :)

Translation: Me and Seamrog draw ourselves yesterday. I hope that Seamrog doesn't kill me 'cause I put her drawing to my blog. :)

Me by Seamrog

Seamrog by me.

keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Välikommentti

Koska minulla on muutamia ulkomaalaisia lukijoita, olen päättänyt lisätä postauksiini englanninkieliset osat; kuvatekstiä tai tiivistelmän suomenkielisestä tekstistäni.

****

Hi everybody!
Here is people, who don't understand Finnish, so I have decided to add English text to my blog. I hope you enjoy reading my blog. :)

Nightwish - The Escapist

Löysin tämän vähän aikaa sitten YouTubesta. Aivan ihana biisi!


Ärsyttävät mainokset

Televisiota ajoittain seuratessani olen havainnut jatkuvan ilmiön: ärsyttävät mainokset. Jaan ne kolmeen ryhmään:

1. "Meiän lapset"
2. Vehkeet
3. Musiikki

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat kaikki mainokset, jossa on pikkulapsia, jotka mielettään tosi söpöiksi ja jotka ovat "meiän lapsia", ihania pikku kullanmuruja, oi sentään. Esimerkkejä:

*Kasvirasvalevitteen mainos, jossa pikkupoika lukee leviterasiasta rasvahappojen hyvistä ominaisuuksista ja alkaa sitten innoissaan ahtaa leipää suuhunsa. Hänen mainosäitinsä hymyilee maireasti ja puistelee päätään aivan kuin sanoisi: "Voi minun pientä poikaani! Voi miten höpsö hän osaakaan olla!"

*Lasten herkkuvälipalan mainos, jossa lastenliikunnanohjaaja hypyttää lapsia ja kertoo pehmoisella äänellään, kuinka lasten luut tarvitsevat hyvää kunnossapitoa. Lopussa on koti, jossa on kolme lasta ja pikkutyttö istuu pöydän päässä. "Meidän neiti tykkää aprikoosista!" Ja tyttö hymyilee oikein hempeästi.

*Pesuainemainos, jossa lapset tekevät kaikkea jännää ja hassunlaista, mistä vaatteet voivat sottaantua. "Päätin tehdä maailman isoimman suklaakakun!" -ääni kuuluu kun noin kuusivuotias seisoo ison taikinakulhon ääressä suu suklaataikinassa. Herranjumala, kuka päästää niin pieniä keittiöön yksin?! Plus poika, joka "yrittää maailman pisintä mutaliukua" nurmikolla, jossa ei ole mutaa nimeksikään. Mitä hel--?

*Pesuainemainos osa 2, jossa isä ja poika pelaavat jalkapalloa ja isä on ottamassa vauhtia, mutta liukastuu mutaisessa kohdassa. Ehkä järki jo sanoisi ennen sen pallon asettelua, että juuri siinä kohdassa ei kannata ottaa vauhtia, ja toiseksi, mies vain lämähtää nurmikkoon yrittäen muka näyttää kompastuvansa. Argh.


Toisessa ryhmässä ovat vehkeet. Tavarat, joita et todellakaan tarvitse, mutta joita kuitenkin tuputetaan sinulle. Tai tavarat, jotka ovat ok, mutta mainos on kauhea. Esimerkkejä:

*"Tämä laite on ihmeellinen! Olen nyt kymmenen kiloa laihempi - ennen en onnistunut laihduttamaan, mutta kun hankin ExtraHyperEximiaLiikuntarangan, kilot karisivat kuin itsekseen! Siinä voi heiluttaa läskiahteriaan kun katsoo televisiota eikä tarvitse seistä! Oih, ihanaa!" Juuri sinun pitää myös hankkia se, jopa 6/10 pitää siitä! Öh, eivätköhän ihmiset huomaa, että ennen -kuva on normaali, mutta jälkeen -kuvaa on muokattu, henkilöllä on paremmat vaatteet, hän hymyilee ja hänen kasvonsa on ehostettu. Jne.

*"Äiti, alkaako se kohta?" kysyy pikkukuppi. Ensimmäiseksi tulee mieleen Disneyn Kaunotar ja hirviö. Toiseksi tulee mieleen, että kuka idiootti laittaa monitoimikoneen astian pikkukupin päälle kun kupin voisi siirtää vinoon johonkin toiseen kohtaan? Kolmanneksi, miksi pikkukuppi on niin ihmeellisen törkyisessä kunnossa ulkoapäin? Ja neljänneksi, loppukuvassa äitikuppi on kadonnut. Ai niin, sekin vielä: miksi miesäänellä puhuva kannu laitetaan lapsenäänellä puhuvan kupin päälle? Ehkä HIEMAN härskiä.

*Toinen astianpesumainos, jossa superlikainen lasivuoka laitetaan tiskikoneen vasempaan reunaan. (Miksei sitä ole liotettu, onko se muka vaikeaa?!) Kun se tulee ulos, se otetaan oikeasta reunasta. Tosin jossain vaiheessa mainosta on muokattu uudestaan, jolloin virhettä ei näy.

*Kivennäisvesimainos, jossa on makukeskus, jossa testataan juomia. Ensin mainostetaan, että uudessa kivennäisvedessä on vähemmän kuplia kuin ennen, sitten lopussa että "makua on joka kuplassa". Eikös tässä olla puhuttu itsensä pussiin? Jos kuplia on vähemmän, ja kuplissa on makua, silloin makuakin on vähemmän? FAIL. Lähetin tuosta joskus asiakaspalautettakin. >:-)


Kolmas ryhmä pitää sisällään musiikin, joka joko aiheuttaa päänsärkyä tai on muuten vain kökköä. Esimerkkejä:

*Sähköhammasharjamainos, jossa on monotoninen "musiikki". Se jotenkin osuu hermoon, on pakko vaihtaa kanavaa heti kun mainos singahtaa ruudulle. Saan tuollaisesta päänsärkyä. Olisivat edes vaikka jättäneet musiikin pois (vaikka onhan se iso osa mainontaa).


Totuushan on, että typerimmätkin mainokset jäävät ihmisten mieliin ja se on tarkoituskin, mutta en vain voi sietää niitä idiooteimpia mainoksia.

tiistai 12. lokakuuta 2010

Hesyn kirppis, osa 2

En viitsinyt tunkea kaikkia kuvia samaan postaukseen, tässä yksittäisiä:

Kuulyhty. Jos sinulla on kupera, lasinen malja, saat öljylyhdyn.


Huomaatteko kellossa mitään erikoista?

Kätevä magneettitaulu muistilapuille. Harkitsin itse ostamista, mutta raha ei riittänyt kun työtön olen.



Eikös ole söpö?

Hesyn kirppis

Työskennellessäni Hesyn kirppiksellä Itä-Pakilassa olen terrorisoinut paikkaa ottamalla todistusaineistoa puodin kaikista ihanista esineistä. Ehkä saan sen vielä anteeksi. :)

Vähän sisäosaa. Tavaraa on kohtalaisesti.

Eläinhylly. Kissapatsaita, pörröinen saukko, afrikkalaistyylisiä esineitä

Kutsun tätä mielessäni "ihkukrääsähyllyksi". Posliiniesineet.

Kreikkalaistyyppiset ja merelliset esineet. Korallia, aurinkoa, maljakkoa.

Säästöpos--- koiraa, dinoa, sydäntä.

Ihania kynttilänjalkoja. Ettekö kuule, kuinka ne vinkuvat? Hakekaa ne kotiinne!

Lisää kynttilänalusia. Ja muutama eteerisen öljyn kippokin.