Happy Birthday for Me!

Täytin tänään sit 24. Onnea minä. Ei, ei ole ikäkriisiä. Ei oikein tunnu miltään. Mutta broidi, mummo, vanhemmat ja kasa kavereita on tulossa. Lahjoi. Jee.

Tiedän saavani monitoimikoneen. Nyt ei tarvitse kakkutilausten tullessa vispata munia vaahdoksi 30min putkeen. :D

kuva Googlesta

Googlen runoantia

Kelpo tapa hauskuuttaa itseään on laittaa Googleen jokin sana ilman että antaa hakukoneen surrata. Ja katsoo mitä kaikenlaisia ehdotuksia siihen tulee. Ottaa kuvakaappaus ja naureskella.

Syvempää viisauden antia:

Iloa ilosta

Lumen alla kannon herra mielissänsä hymyää,

metsän lapsi rauhassaan männyn luona lymyää.

Istu hetken mättähällä, katso ympärillesi;

nähdä saatat metsäntontun, metsän hengen pienoisen.

Riippumaton roikkuvaisen ehkä saatat huomata,

joku hento henkonen sua sieltä voi katsella.

Jos oot kiltti väelle metsän, heiltä et saa noottia.
Anna vaikka siemeniä, joita voipi nokkia.

Tahdon jakaa tämän tiedon, tiedon metsän muinaisen:
joka hyvä luonnolle on, on myös hyvä itsellein.

Säihkysilmiä

Eläimistä kuvia ottaessa niiden sisäinen valo saattaa näkyä kuvassa. Tässäpä maistiaisia.

Meli

Elli

Arska

Kerttu

Ja jotta uskaltaisitte mennä nukkumaan, niin...

"Hyvää yötä..."

Tunnustushaaste

Sain haasteen tunnustaa! Riiksulta.

Eli:

A BLOG WITH SUBSTANCE!

 

Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:
- Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
- Ilmoita heille tunnustuksesta
- Kerro kahdeksan asiaa itsestäsi

1. En pidä halaamisesta. Siinä tullaan toista henkilöä liian liki, ja tämä on todella kiusallista etenkin puolituttujen tai tuntemattomien kanssa. Kaikista pahinta on täysin tuttujen halaaminen. Kuplani on isohko, älä tule sinne. (Eläimet poikkeus) Mieluiten vaikka kättelen tai tökin sormella olkapäähän. Meillä ei perheessä pahemmin halailtu, joten tämäkin vaikuttanee osaltaan asiaan. Osoitan rakkauttani ja ystävällisyyttäni teoilla.

2. Opettelen mielistelystä pois. Minulla on ollut aika pitkään nk. kiltin tytön syndrooma ja olen pitänyt leipäläpeni kiinni aika uutterasti. Nyt sitä leipää tulee ulos ja vauhdilla! :D Pyrin tietenkin siihen, etten pullauttaisi ulos härkäsammakoiden muotoisia sekaleipiä, mutta koska en aina huomaa joissakin tilanteissa mitä ehkä kannattaisi pitää omana tietonaan, näitäkin tulee. Tämän itsensä hallinnan lisäksi pyrin siis olemaan minä. Yhdessä päättyneessä ystävyyssuhteessa huomasin loppua kohden olleeni aina vain piristämässä, innostamassa, naurattamassa tai mielistelemässä ystävääni enkä oikeastaan saanut takaisin mitään. Tässä maailmassa kiltteys ja miellyttävyys harvemmin kannattaa, koska sitä voidaan käyttää hyväksi. Esim. potkuilla, puhuttelulla, syrjimisellä ja itsemurhalla uhkaaminen.

3. Tunnen olevani kotonani lyhyissä hiuksissa. Helppo hoitaa, shampoota ei tarvitse isoja määriä, ja jos en ehdi kammata hiuksia, pörrötän ne kuosiin. Kätevää!

4. Suhtaudun ristiriitaisesti joulunaikaan. Omalla tavallani pidän siitä, että saan ostaa joululahjoja, vaikka itsensä piippuun vetäminen niiden takia onkin aika rassaavaa (etenkin jos on pieni nokipoika). Pidän valoista, jotka saa laittaa ympäri kämppää. Marraskuussa alan laskea kotimatkoillani saksaksi kerta kerralta lisääntyviä kaamosvaloja. Lumi tuntuu aluksi ahdistavalta, mutta totun siihen aika pian. Joululahjojen paketointi on kivaa. Klementiinit, pähkinät, glögi... Joululauluja en pysty kuuntelemaan paria minuuttia pidempään, mutta minua miellyttää erityisesti sellaiset kappaleet kuin Tonttu, Sylvian joululaulu, Do they know it's Xmas ja Walking in the air. Kristillisiä biisejä inhoan syvästi, lähinnä sen takia että pakanallisten juhlien päälle on läjäytetty kristillisiä kökköjuhlia, anteeksi vain. Vanhan kansan pakanajuhlat kunniaan!

Lisäksi minua ärsyttää joulussa se, että jopa minä eksyn vouhottamaan ja stressaamaan siitä. Ja joka joulun jälkeen (24.-25.12) tunnen itseni nahistuneeksi ja kirjoitan Facebook-statukseeni suorittaneeni joulun taas tänäkin vuonna. Sitähän se on, suorittamista. Pitäisi osata muistaa talvipäivänseisauksen ilo.

5. Metsä rauhoittaa minua. Se on kotini, ystäväni. Kävellessäni metsässä minkä tahansa negatiivisen olotilan vallitsessa, metsä huuhtoo ikävyyden pois ja oloni on taas rauhallinen.

6. Kämppikseni sekä ilahduttavat että ärsyttävät minua. Etenkin vanhempi heistä osaa olla todella aamuvirkkumainen ärsyttävä, lauleskella kovalla äänellä aamuisin ja no, olen saanut sovittua mm. että hän ei pidä keittiön radion puhekanavaa auki ennen klo 11. :p Mutta hyviä keskusteluja olemme jakaneet, samoin hitauden hoitaa tiskejä. Mutta onneksi me tulemme muuten hyvin toimeen. Tässäkin on opittu, että meissä jokaisessa on ärsyttäviä puolia, joissakin enemmän, joissakin vähemmän, ja että aikuisina ihmisinä niistä on osattava puhua viimeistään ennen lopullista räjähtämistä. :D Minun on hankala valittaa asioista suoraan face to face, koska en halua saada valittavan akan mainetta.

7. Pelkään matkustaa talvella julkisissa liikennevälineissä. Junaa ja ratikkaa ei lasketa, koska ne kulkevat kiskoilla ja harvemmin suistuvat raiteiltaan, mutta pahin on bussi. Myös ihan tavallisella henkilöautolla matkustaminen ahdistaa. Vähänkin jos rengas tuntuu lipsuvan, niin otteeni tangosta kovenee ja sydän lyö nopeammin. Ja usein mietin mahdollisia törmäys- ja ojaanajotilanteita ja erilaisia hätäratkaisuja oman hengen pitämiseksi. Ehkä olen vähän hysteerinen asian suhteen, mutta on etenkin hermostuttavaa matkustaa lumisateessa bussilla moottoritiellä huonon kelin varoitusten aikana. Viime aikoina olenkin sitten vaan kävellyt enemmän. Pelkään siis, että ajoneuvo luisuu keliolosuhteiden takia hallinnasta, törmää muihin kulkuvälineisiin, suistuu ojaan, ajautuu vastakkaiselle kaistalle, lentää katolleen, syttyy tuleen, lentää kyljelleen, osuu jalankulkijaan jne. :p

8. Pidän ulkonäöstäni enemmän kuin koskaan, vaikka olen lähes pulleimmillani. Monesti kuulee sanottavan, että eihän nyt lihava ihminen voi pitää itsestään ja että kyllä lihavan kuuluu katua olotilaansa ja kärsiä jne. Mutta vaikka minulla onkin tuhti vararengas vyötärölläni, voin sanoa pitäväni peilikuvastani. Ja se on iso muutos aikaisempaan, jolloin kirjaimellisesti vihasin itseäni. Jos minä en rakasta itseäni, ei kukaan muukaan sitä tee. Ja parhaiten annan itselleni hyvän olotilan sillä, että hyväksyn itseni virheineni. Ruokavaliotakin on helpompi muuttaa, jos on sovussa itsensä kanssa.

Sopuisaa päivää kaikille. Haasteen voivat ottaa vastaan ne, jotka sen haluavat tehdä.

Itsenäistä toimintaa

Huomenna on sitten itsenäisyyspäivä. Mitähän siitä sanoisi? Ainakin olen Suomesta ylpeä. Ja sininen sekä valkoinen ovat oivat värit. Hankin Stockmannilta sinivalkoisen helminauhan tulevaan pöytäkuuseeni. Nyt se roikkuu kirjahyllystä.

On tunnelmallista kirjoittaa hämärässä: kynttelikkö ikkunalaudalla ja pattereilla toimiva, alkujaan Indiskasta ostettu, kymmenen valopallon ketju tuuletusikkunalla roikkuen. Äsken ratkoin ristikkoa ja söin raejuustoa hapankorpulla. Odottelen että tee jäähtyy. Tee maidolla <3.

Ulkona sataa lunta. <3 Ja vinosti vastakkaisen talon yhdellä parvekkeella on tunnelmalliset, jäisensiniset valot. Näkyvät hyvin tietokonepöytääni ja piristävät. Tänään oli aikamoinen ramppaus keskustassa, kun kävin erään ystävättäreni kanssa hankkimassa mm. lampaanpaistia Stokkalta ja sitten erkanimme kukin suuntaamme. Pyörähdin Tiimarissa, Suomalaisessa, KappAhlissa ja joulukojuilla. Sitten kipitin Forumiin ja sen muutamiin kauppoihin. Olin vähällä unohtaa aikaisemmin kahden yllätyshenkilön joululahjat, mutta löysin sitten lopulta jotain sopivaa.

Veronpalautusrahat ovat ystäviä. Törsäsin granaattiomenaan, kivennäisveteen ja hapankorppuihin! :D Okei, ostin myös Veikkauksen joulukalenteriarvan. Rakastan raaputusarpojen rapsuttelua. Se on jotenkin todella tyydytystä antavaa.

Huomenna olisi tarkoitus suunnata tälle edellä mainitulle ystävättärelleni viettämään itsenäisen toiminnan päivää. Hän laittaa paistin uuniin jo aamusta, että se ehtii muhia pehmoiseksi ja suussa sulavaksi. Sitten keitetään lanttua ja tehdään mahdollisesti muhennosta siitä. Toisaalta ihan vain keitetyt lantut ovat suurta herkkuamme. Tai mistäs sitä tietää, jos lantut eksyvät uuniin saunomaan.
Lisäksi meillä on ruusukaalia (tarjouksessa Stokkalla juuri nyt, vink vink. 500 gramman pussi alle euro) keitettävänä ja lehtikaalia sipsiksi muutettavana.

Tuon lehtikaalisipsien reseptin sain eräältä henkilöltä rumpupiiriläisten ja Lehdon miitin yhteistapaamisessa Samhainina. Lehtikaali pestään, riivitään osiin, laitetaan leivinpaperilla vuoratulle uuninpellille. Sitten ripotellaan oliiviöljyä ja suolaa päälle, ja paistetaan 2-3min 170 asteessa, jos muistan oikein. Eiköhän Googlettamalla löydy. Ehkä.

Sitten rapsuttelemme maailman upeinta ja ihaninta pikkukoiraa, ja enhän minä kuitenkaan puolueellinen ole. ;)

Itsenäisyyspäivänä voi miettiä omaa itsenäisyyttään ja sitä, mitä se merkitsee itselle. Ja mitä oman maan itsenäisyys myös merkitsee.

Kaikille toivotan hyvää itsenäisyyspäivää!

Veronpalautuksia odotellessa

Liian suuressa veroprosentissa on se hyvä puoli, että saa "ilmaista joulurahaa" sitten viides päivä joulukuuta. Mietin meneväni Ikeaan ostamaan ison muhkean tyynyn televisionurkkaukseen. Nojatuoliakin olen miettinyt, mutta se veisi aika paljon tilaa ja saituus sitä paitsi kuiskii jättämään sen väliin.

Sitten pitäisi ostaa ihan ruokaakin, ja minua kondiittorina kiinnostaisi kokeilla sellaista mahdollisuutta, että tekisi joulumakeisia paleosti. Eli murskattua pähkinää, kookosöljyä, kaakaojauhetta ja hunajaa, näin niin kuin esimerkkinä.

Tosin olen jo luvannut itselleni, että joulun saan syödä mitä mieli tekee kun se on vain kerran vuodessa. Ja voi olla että ensi vuoden alussa on taas uudet ruokakujeet mielessä. Olenhan sentään hyvin vaihtelunhaluinen tapaus. :p

Tänään poden flunssaa, joka jatkuu, jatkuu. Nuhaa on. Selkä ei ole pahemmin enää kipeä ja toivottavasti ei kipeydykään. Pitäisi mennä verikokeeseen ensi viikolla (jee, löysin kalenterini), varmaan taas tulehdukset pitäneet sokeriarvoa koholla. Mutta minkäs mahdan. Olen kuitenkin matkalla parempaan suuntaan kuin koskaan. En aio olla liian tiukka itselleni, ettei pukkaa taas syömisongelmia, mutta jatkan samalla terveellisellä ruokavaliolla ja liikuntamäärällä. Pitää tosiaan saada herkuttelua reilusti alas. :)

Jouluaskartelujäänteet lojuvat lattialla, ne haluavat takaisin kaappiin, ja tyhjät pullot kauppaan. Siitä tulisi reilu neljä euroa ja voisin ostaa sillä hyvin tummaa suklaata. Nykyään makeanhimoon toimii usein ihan vain pari palaa tosi tummaa suklaata. :) Kivennäisvettäkin olisi kiva saada, mutta katsoo nyt...

Tämänhetkiset lempparit:

Noidan noidannuoli + piristeitä

Heh heh. En tosiaan tiedä mistä tämä johtuu, mutta oli pakko ottaa kipulääkettä. Yritän sitten ottaa taas unta palloon. Heräilin nimittäin vähän väliä joko kipuvihlaisuun tai sitten kurkun karheuteen. On siis hyvä meininki!

Toivottavasti menee pian ohi. Yllättävän invalidisoivaa tämä on. Tavallisesti ei niin huomaakaan, miten paljon selkää lopulta tarvitsee, ja itse olen ainakin tottunut siihen, että notkeana ihmisenä hyörin ja pyörin kaikenlaista. Mutta ei sitte!

Piti siivotakin joulukorttiaskartelujämät ja etsiä kirjekuoret, mutta... Ellen opettele hanakammin noukkimaan tavaroita varpaillani, mm. papereita lattialta... Heh heh... Niin sotkuinen lattia minulle tulee olemaan vielä jonkin aikaa. Tuh.

Itseään piristääkseni linkitän nyt muutamia hauskoja juttuja.

1. Gangnam Style

2. Korkeasaaren joulukalenteri

3. Keksi Korkeasaaren leoparditytöille nimet

4. Katvealue - sarjakuvajoulukalenteri

5. Fingerpori

Tonttu ei vaan saa unta

Selkä iski yhtäkkiä kipeäksi ja huomenna olisin mennyt kahden parhaan ystäväni kanssa uimaan, mutta ei sitten. Ja jotenkin ei nukuta ollenkaan. Tekisi mieli mennä rämpimään susien kanssa ulos, jos tämä olisi edes mitenkään mahdollista, mutta ei ole susia, eikä selkä kestä. Jos menee kyykkyyn, ei meinaa ylös päästä, ja jos vaihtaa sängyssä asentoa, sen tekee hyvin hitaasti ja irvistäen.

Mutta lumisia kuvia voin laittaa.

Karpihko pata

Kävin mittauttamassa kolesterolini ja verensokerini noin pari viikkoa sitten. Kolesteroli oli 5,4 eli vähän koholla ja yllätyin että se oli noinkin vähän. Verensokeri oli taas huolestuttavasti 6,2 ja diabetesdiagnoosin rajahan on 7. Sanottakoon, että ennen verikoetta minulla oli ollut todella ärhäkkä nielutulehdus, joten se kuulemma vaikuttaa asiaan, siispä minulla on viikolla 50 uusi verikoe ja toivotaan, toivotaan, toivotaan että verensokerin arvo olisi alempana.

Viimeksi muistan verensokerini (paasto) mitattaneen 2010 ja silloin se oli 5,8, näin terveydenhoitaja sanoi minulle puhelimessa. En tiedä, miksen silloin
jo reagoinut, taisi olla liikaa kaikenlaisia stressitekijöitä ja koska mittaustulos on maaliskuulta, minulla oli jo silloin todella vaikea masennuskausi menossa.

Mutta asiaan. Pyrin syömään nyt vähähiilihydraattisesti ja yritän saada herkuttelut pysymään 1-2krt/vko, sokerihiiri kun olen. Ruokavalioni on muuten hyvä, mutta nuo suklaat ja muut... Tämän päivän muhennokseen laitoin pienen määrän täysjyväriisiä kun halusin sen saada käytettyä.

Eli tässä karpihkon padan resepti:

400g jauhelihaa
liraus kasviöljyä
3rkl aurinkokuivattuja tomaatteja
2 porkkanaa
3 sipulia
2 valkosipulinkynttä (isoja)
hieman ruokakermaa
vettä
parsakaalia
3dl ruskeita papuja
0,5d linssejä
1,5dl täysjyväriisiä (ja voi toki jättää veks)
1 kasvisliemikuutio
1tl suolaa
pieni pala lanttua (n. 100g)
rosmariinia
timjamia
paprikajauhetta
pippurisekoitusta

Paista jauheliha ja sipulit. Lisää loput (riisi, linssit, parsakaali ja lanttu esikeitettyjä) ja anna muhia noin 40-60min. Lisää mausteet. Tuosta riittää aika moneen ruokailukertaan.

Suosittelen: ripottele päälle pähkinöitä ja granaattiomenan siemeniä. ^^

Kämpän järjestelyä

Olen sen verran aktiivinen sisustaja, että nyt on tullut aika siirtää huonekaluja ihan kunnolla. Tällä hetkellä siivoan turhia tavaroita pois, että saan pöydän kasaan. Ovesta sisään tultaessa vasemmalta oikealle järjestys on nyt tämä: sänky, pikkulipasto, kirjahylly, istuinnurkka, pöytä. Sängyn aion jättää omalle paikalleen, mutta pikkulipaston ja kirjahyllyn tilalle tulee pöytä. Kirjahylly siirtyy nurkkaan television seuraksi, samoin istuinnurkka. Saan sitten mukavan askartelu-oleilualueen.

Olen nyt asunut tässä solussa heinäkuun alusta asti. Mistä tätä tavaraa oikein tulee? On hirveästi lehtileikkeleitä, askartelutarvikkeita, kirjoja, tärkeitä papereita, kaikenlaista pientä sälää... Ja toisaalta kun huoneen suurimmat seinät ovat hyvin rajoitetusti käytössä, on haasteellista sisustaa niin että huone näyttää tilavalta. Toisella puolella nimittäin on kaksi ikkunaa, toisella ovi ja kolme seinään upotettua kaappia. Sänkyä esimerkiksi ei voi laittaa siten, että päätypuoli olisi ikkunallista seinää vasten ja jalkopääty kaappeja kohti, koska muuten niitä ei saisi auki. Patjalla olenkin jonkin verran nukkunut sillä tavalla, sillä se ei rajoita kaapinovien liikkumatilaa.

Toivon uudelta järjestykseltä sitä, että saan paremmin kasveille valoa ja isommalle porukalle pöydän ääreen enemmän istumapaikkoja, ja että aluejako on edelleen selkeä huoneessani: makuuosa, työskentelyosa ja olohuoneosa.

Kuustakin olen miettinyt, se mahtuisi uudessa sisustuksessa olohuoneosaan. Se vaan ärsyttää, että vaikka nyt jouluttaakin, jouluna on sitten sellainen "fuck this, I'm not interested"-fiilis. :p Viime vuoden tuo fiilis on hyvin muistissa, oli vähän irrationaalinen ja irritating olotila. Mutta toistaiseksi odotan, että saan joululahjat valmiiksi ja valoja ikkunoihin.

Tai äh, mitäs turhia nyt kuusta laittamaan. Puolen metrin sypressi olisi hyvä, se on tuuhea ja siihen saa jotkin pienet valot ja Tiimarista löytämäni siili-aiheisen koristenauhan.

(pic from Google)

Sore Throat Hurricane

Aarghie. Viime yö meni kärvistellessä järkyttävän kurkkukivun kanssa ja lisänä oli vitutusta tuottamassa levottomat jalat. Tuntui siltä kuin jaloissa olisi virrannut muurahaisia pienissä kanooteissa ja kurkkuun olisi tungettu partahöyliä. Mulla nää flunssat iskee aina ekana kurkkuun.

Ero tuon kuvan ja minun välillä on se, että väsähtäneen ilmeen sijaan näytän kivuissaan olevalta, väsyneeltä raadolta. Yay.

"I Am Pagan And I'm Proud"

Homosta ehjäksi - erään toimittajan kokemus

Löysin Homosta ehjäksi- artikkelin HS Kuukausiliite 10:stä. Sivut 46-53, ja toimittaja Antti Pikkasen esittely sivulla 11.

Toimittaja oli soluttautunut kristillisen Aslan-järjestön leirille, jossa karsittiin vääriä ja epäpyhiä tapoja pois, kuten homoutta ja masturbaatioon sortumista.

Kuohuttava artikkeli. Pikkanen esiintyi kolmannella etunimellään ja salasi ammattinsa voidakseen tutustua kiihkokristittyjen homovastaiseen toimintaan.

Minua ärsytti artikkelissa se, kuinka voimakkaasti järjestö pyrki kitkemään kaiken homomaisuuden pois ja kuinka homoutta seliteltiin sillä, että se olisi "geenivirhe kuten hermafrodiitiksi syntyminen". Ihmiset käyttäytyivät kiihkouskovaisesti, pyrkivät tekemään tilanteista hurmiollisia, kavahtivat homoutta, masturbaatiota, seksuaalisia haavekuvia ja pornon katsomista. Artikkelissa mainittiin, että Aslan ry käyttää "eheytymisessään" myös psykologisia juttuja. Eli että miehen homous johtuisi huonosta isäsuhteesta tai edes yhdestä huonosta kokemuksesta isänsä seurassa.

Sitten nostetaan kissa pöydälle.

Lainaan:
"Lavalle tulee toinen nainen. Hän kertoo tarinan menneestä lesbosuhteestaan. 'Hämmennys ja häpeä oli valtavaa. Sitten tajusin rikkinäisen äitisuhteeni ja ymmärsin, ettei se ollutkaan ihastumista, vaan äidin rakkauden puutetta.'"

"'Jumala koettelee himolla. Se on kiusallisin syntini, johon joskus lankean. Ja kun lankean, avaan samalla pornosivun netistä. Avioliittomme on ollut monta kertaa kriisissä, kun vaimo on löytänyt pornoa sivuhistoriasta.'" (Naisia vihaava ja pornoa katsova mies)

Hakulomakkeesta:
"Ensimmäisessä osassa kysyttiin, kävinkö terapiassa, onko minulla diagnosoitu psyykkisiä häiriöitä, käytinkö psyykenlääkkeitä jne. - - - Toinen osa oli vapaamuotoinen kertomus henkilökohtaisesta eheytymisprosessistani. - - - Kolmas osa oli suositus seurakunnan työntekijältä tai terapeutilta. Sen hankkiminen tuntui kinkkisemmältä. Kuka määritettäisiin terapeutiksi?"

Päästyään leirille toimittaja joutui osaksi pienryhmää, jossa veljellisesti ja armahtavaisesti jaettiin elämänkokemuksia.

"Puhun menneistä parisuhteistani. Puhun sitoutumisesta. Puhun pelosta. - - - Kun lopetan, pidän katseeni tiukasti lattialla olevassa ristissä. - - - 'Särkynyt saviruukku', kuiskaa joku. Pälyilen heitä kulmieni alta. Kaikki näyttävät hiljaisilta ja järkyttyneiltä."

Vaikka Pikkanen onkin työnsä hoitava lehtimies ja kykenee pitämään ulkokuorensa vakaana, henkilökohtainen aihe tiukasti rajaavalla kannanotolla hämmentää ja ahdistaa:

"Homoseksuaalisen rakkauden käsite on tällä luennolla tuntematon. Sitä ei ole olemassa. Kaksi miestä tai kaksi naista eivät voi rakastaa toisiaan. Mutta jos se, mitä olen tuntenut, ei ole rakkautta, mitä se sitten on?

On vain himoja, joista pitää päästä eroon."


Sitten tulee hauska lista:

"Homoseksuaalisuudelle altistavat tekijät". Luennoitsija listaa mm.:

- sukujen altistavat tekijät: "Homojen suvuissa taas on enemmän homoja kuin heterosuvuissa."

ASDASDASDASDSDJDSKJGDK!!! Hei ihan oikeasti...

-vanhempaan liittyvän kiintymyssuhteen horjuvuus: "Jos otetaan homomies, joka kokee homoseksuaalisuuden voimakkaana, niin siellä on usein se kokemus, että isä on etäinen, torjuva tai pelottava. Silloin se isän rakkauden vaje yksinkertaisesti alkaa erotisoitumaan murrosiässä."

Mutta jos sinusta ei tulekaan homoa vaan vaikkapa aggressiivisesti käyttäytyvä ääriheteronatsi, oletko onnistunut välttämään homouden a) jumalan avulla, b) itsekurilla vai c) millä vitulla?

-myös toisen vanhemman kiintymyssuhde voi vaikuttaa: "Pojilla äidit voivat olla tukahduttavia - - - että jos äidin avioliitto ei ole tyydyttänyt häntä, niin hän tukeutuu liikaa poikaan - - - Äidin liika läheisyys tukahduttaa heteroseksuaaliseksi mieheksi kasvun."

Eli jottei vain teoriassa olisi aukkoja, niin kaikki mahdollinen on perheessä mahdollista mennä pieleen! Hyvä hyvä. Entä jos ei ole äidin liiallista läheisyyttä, kuten toimittajalla? Mitäs sitten? Keksikääs nyt jotain.

-"homomiehet ovat yleensä perheen nuorimpia lapsia - vanhemmat pitävät hirveän kovaa kiinni, etteivät lapset lennä pesästä"

Eli sinun olisi kannattanut olla se ensimmäinen ja nopein siittiö, ettet vaan muuttuisi homoksi! Koska olet kuopus, se kertoo siitä että olit hidas uimari ja tytöthän ovat hitaampia joten koska et syntynyt tytöksi niin olet homo? Aukoton teoria?!

-"tytöillä ei välttämättä ole haavoittumista takana - - - osa naisista vaan päättävät olla vaan tyttöjen kanssa"

No se on hyvä, että tämmöistäkin olette keksineet. Eli kuten kirjoittaja kysyy; naiset siis voivat päättää seksuaalisuutensa mutta miehet eivät?

-ympäristön myrkyt

-lisäaineet

-geenivirheet; "On paljon kehitysvammaisia - - - niin väkisinkin syntyy tällaisia geenivirheitä"

Aargh. Kuitenkin jossain se teidän kolmisorminen tyttö, jolla on hopeiset silmät, on tyyliin hopeaenkelilapsi, pyhääkin pyhempi. Mutta muut ovat saatanasta.


Toimittaja joutuu pureksimaan kuivaa porkkanasalaattia sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti: kaalilaatikko etoo, samoin jatkuva aivopesu, jeesuslaulanta, ylistyspuheet, luennot ja rukoilut. Sympatiaa sinne, itse olisin räjähtänyt jo parin ensimmäisen minuutin aikana.

Ei tuon artikkelin jälkeen voi muuta sanoa kuin että vituttaa tollaset jeesustelijat. Ja samalla jotkut kristityt vannovat sinisilmäisinä olevansa maailmanrauhaa edistäviä ja kaikkia rakastavia jumalan lapsia.

Niin, tehän rakastatte näin:

*tappamalla sukupuolisuuden
*tappamalla erilaisuuden mm. uskonnoissa, esim. wiccalaisuus
*kieltämällä ihmisissä luonnostaan olevan seksuaalisuuden
*kieltämällä -..- apinageenin
*kieltämällä dinot
*jankuttamalla ja tyrkyttämällä uskontoanne muille

Ja sil viisiin.

Kiitos ja hei. Oli ilo jakaa vittuuntumiseni kanssanne.

Tasapainoksi:

Tiimarista hämis. Että hyvää tulevaa kekriä. ^^

Kylmiä tassuja

Näin syksyllä iskee taas se vaiva, joka on kylmätassuisuus. Etenkin sormet. Hiirikäsi jäätyy todella helposti ja hiljalleen alkaa varpaita paleltaa tämä kylmenevä maa. Onneksi on villasukkaa ja kaverin kutomat tossut, ja sitten on kuumavesipullo ja lämpöhanskat, jotka ostin Sokokselta viime vuonna; ovat paksua fleeceä ja sisällä on erikseen lämmitettävät kauratyynyt. Tarkkaan harkittu ostos myös siinä mielessä, että minulle tulee herkästi kauheat niska-ja hartiajumit.

Tuntuu että koko ajan sataa! Ja kaveri linkitti juuri uutisen Facebookissa, että lunta voipi tulla E-Suomeen maanantaina. Hyi olkoon. :P Muutenkin yritän kestää liiallista pimeyttä ja kylmyyttä ja masennusta ja sitten joku on sillä tavalla että "voipi tulla lunta ja voipi olla kylymä". Eihh.

Unettomat yöt

Luettuani erään kirjasarjan loppuun, olen ollut sen verran ahdistunut, ettei nukkumisesta ole oikein tullut mitään. Eläydyn ehkä liikaa tarinaan? Yöllä on pelottanut - ja paljon.

Tällaisen runon kirjoitin viime yönä:

Raasteeksi raudan

minut ahdistus riipi.

Tuntuva tuska

jo päähäni hiipi.

Unipuun unelmalta

revittiin siipi.

Tältäkin yöltä

taas poltettiin tiipii.

Väsymystä pukkaa - ja Darren Shania

Tuli eilen luettua jännitysromaania pitkään ja se näkyikin sitten unensaannissa. Tapahtumat pyörivät pitkään päässä ja pyöriskelin sängyssä aika vimmatusti ja uni oli katkonaista. Ei näin, mutta kun oli kirjanälkä.

Luen tällä hetkellä Darren Shanin teoksia. Minulla on meneillään nuorten kauhusarja Darren Shan-nimisestä nuoresta miehestä, joka erinäisten tapahtumien kautta muutetaan puolvampyyriksi. Vaikka se on nuorten sarja, ei se minua haittaa. Silloin kun ei ole pitkään aikaan lukenut, niin tuollaisesta jouhevasti etenevästä kirjallisuudesta on hyvä taas aloittaa. Darren Shania luin teininä, mutta jouduin keskeyttämään kun ei ollut sarjaa suomennettu kuin muutama osa, ja tuohon aikaan sillä englanninkielen tasolla en olisi pystynyt lukemaan mitään.

Darren Shan- sarjaan kuuluu 12 osaa, joista 9 ensimmäistä olen lukenut. Harmi vain, ettei Helmetin koukeroista löytynyt 11. osaa, mutta pitää pärjätä ilman. Viimeinen osa onkin sitten englanniksi. :)

Varasin tuolta kirjaston nettivaraamosta Darren Shan- kirjoittajan "The Saga of Larten Crepsley"n, jossa on neljä osaa. Larten Crepsley on Darren Shanin vampyyriopettaja ja hän myös veretti tyypin DS-sarjassa.


Nyt kun aivojeni mielihyväkeskus yrittää epätoivoisesti piristää minua "yooouuuu aaaarrreee sooooo beeaautifulll giiiiiirrlllll...", niin eipä se hirveästi auta. :D Pitäisi ottaa teetä tai jotain. Kahvia maha ei siedä, eikä sitä täällä olekaan, ja energiajuomia en viitsisi juoda, koska etenkin tyhjään mahaan juotuna ne saavat minut ylikierroksille; kuvitelkaa Pelle Hermannin tunnarimusiikki nopeutettuna, siltä minusta tuntuu. Eli olen kofeiiniherkkä, mutta kun energiajuomat ovat hyviä niin minkäs teet.

Jousiammuntaa

Sataa. Ei siinä muuten mitään, mutta kun haluttaisi mennä ampumaan taas jousella. Hankin tähtäin- eli olympiajousen keväällä (tosin ammun ilman tähtäintä eli vaistolla), mutta monien eri muutosten myötä pääsin ampumistuntumaan vasta kesän loputtua.

On mukavaa, kun ammuntarata sijaitsee ihan vieressä; Ruskeasuon jousiammuntarata. Siellä käyn kunnes tulee liian kylmä ja pitää suoria sitten esimerkiksi Maunulaan ampumaan.

Jousiammunta on henkireikäni kylmää maailmaa vastaan. Se on minulle meditaatiota ja hyvää stressinpurkua. Jousen hankin Sherwoodshopista, siellä oli hyvä alkeispaketti.

Merkki on Samick Polaris. <3

Tauluun osuminen on vielä vähän hakusessa. Kävin alkeiskurssin vuonna -03 ja kokeilin ammuntaa ohimennen kesällä kun Maunulan liikuntahallissa oli vapaapäivät (veitsenheittokin oli kivaa). Mutta tärkeintä ei ole osuminen, vaan rauhallinen, oikeanlainen työskentely jousen ja mielen kanssa.

Tosin haluaisin kuitenkin jossain vaiheessa saavuttaa loistavan jousiammuntataidon!

Taidenäyttely Oma Tunto

Leikkiväki ry:n perinteinen taidenäyttely järjestetään tänä vuonna teemalla Oma tunto. Näyttely on avoinna 3.9.–14.9.2012 arkisin klo 12–17.

Esillä on työpajalla ja Kesäklubilla valmistuneita kuvateoksia. Lisäksi esittelemme käsityötuotteitamme ja tarjoilemme virvokkeita.

TAIDENÄYTTELY
OMA TUNTO
3.9.-14.9.2012
Avoinna arkisin klo 12-17
Aleksis Kiven katu 50, Helsinki
järjestää Leikkiväki ry / Kesäklubi ja Kutomo-työpaja

Tervetuloa!


Myös arpoja, joista voi voittaa pajatuotteita, pyykinpesuaineita tai pelejä. :)

Minulla on omia töitä esillä, kuvaa laitan mahdollisimman pian.

 

testi

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/3969714/?claim=8kcs5bg3nmy">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

XLNT osa 2

Nyt on toisen karsinnan aika. Meikää voi äänestää tästä.

Elämme kiintoisia aikoja, ystävät hyvät. :D Löysin tänään Kodin Ykkösestä siiliraastimen! En voinut olla ostamatta. Se on ihana <3.

Römysin tänään taas metsässä ja näin isoja linnun ulosteita kuusen oksilla roikkumassa, myös varvikossa. Petolintu kai, mutten osannut sanoa mikä. Ja maisema edelleen niin upeaa. Muutama vadelma löytyi, samoin muutama mustikkakin.

Eilen olin ystäväni kanssa yhdessä metsässä, sain poimittua 3dl, hän 4,5. Ja tein sitten taas mustikkapiirakan, joukossa oli myös puolukoita. On niin ihanaa kun vieressä on suomalainen, mystinen metsä, joka kasvaa kaikenlaisia antimia.

Muutama päivä sitten tein elämäni ensimmäisen purkillisen hilloa. Mustaherukkaa, punaherukkaa, mustikkaa ja kanervankukkaa. :)

Metsä <3