Eli:
A BLOG WITH SUBSTANCE!
- Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
- Ilmoita heille tunnustuksesta
- Kerro kahdeksan asiaa itsestäsi
1. En pidä halaamisesta. Siinä tullaan toista henkilöä liian liki, ja tämä on todella kiusallista etenkin puolituttujen tai tuntemattomien kanssa. Kaikista pahinta on täysin tuttujen halaaminen. Kuplani on isohko, älä tule sinne. (Eläimet poikkeus) Mieluiten vaikka kättelen tai tökin sormella olkapäähän. Meillä ei perheessä pahemmin halailtu, joten tämäkin vaikuttanee osaltaan asiaan. Osoitan rakkauttani ja ystävällisyyttäni teoilla.
2. Opettelen mielistelystä pois. Minulla on ollut aika pitkään nk. kiltin tytön syndrooma ja olen pitänyt leipäläpeni kiinni aika uutterasti. Nyt sitä leipää tulee ulos ja vauhdilla! :D Pyrin tietenkin siihen, etten pullauttaisi ulos härkäsammakoiden muotoisia sekaleipiä, mutta koska en aina huomaa joissakin tilanteissa mitä ehkä kannattaisi pitää omana tietonaan, näitäkin tulee. Tämän itsensä hallinnan lisäksi pyrin siis olemaan minä. Yhdessä päättyneessä ystävyyssuhteessa huomasin loppua kohden olleeni aina vain piristämässä, innostamassa, naurattamassa tai mielistelemässä ystävääni enkä oikeastaan saanut takaisin mitään. Tässä maailmassa kiltteys ja miellyttävyys harvemmin kannattaa, koska sitä voidaan käyttää hyväksi. Esim. potkuilla, puhuttelulla, syrjimisellä ja itsemurhalla uhkaaminen.
3. Tunnen olevani kotonani lyhyissä hiuksissa. Helppo hoitaa, shampoota ei tarvitse isoja määriä, ja jos en ehdi kammata hiuksia, pörrötän ne kuosiin. Kätevää!
4. Suhtaudun ristiriitaisesti joulunaikaan. Omalla tavallani pidän siitä, että saan ostaa joululahjoja, vaikka itsensä piippuun vetäminen niiden takia onkin aika rassaavaa (etenkin jos on pieni nokipoika). Pidän valoista, jotka saa laittaa ympäri kämppää. Marraskuussa alan laskea kotimatkoillani saksaksi kerta kerralta lisääntyviä kaamosvaloja. Lumi tuntuu aluksi ahdistavalta, mutta totun siihen aika pian. Joululahjojen paketointi on kivaa. Klementiinit, pähkinät, glögi... Joululauluja en pysty kuuntelemaan paria minuuttia pidempään, mutta minua miellyttää erityisesti sellaiset kappaleet kuin Tonttu, Sylvian joululaulu, Do they know it's Xmas ja Walking in the air. Kristillisiä biisejä inhoan syvästi, lähinnä sen takia että pakanallisten juhlien päälle on läjäytetty kristillisiä kökköjuhlia, anteeksi vain. Vanhan kansan pakanajuhlat kunniaan!
Lisäksi minua ärsyttää joulussa se, että jopa minä eksyn vouhottamaan ja stressaamaan siitä. Ja joka joulun jälkeen (24.-25.12) tunnen itseni nahistuneeksi ja kirjoitan Facebook-statukseeni suorittaneeni joulun taas tänäkin vuonna. Sitähän se on, suorittamista. Pitäisi osata muistaa talvipäivänseisauksen ilo.
5. Metsä rauhoittaa minua. Se on kotini, ystäväni. Kävellessäni metsässä minkä tahansa negatiivisen olotilan vallitsessa, metsä huuhtoo ikävyyden pois ja oloni on taas rauhallinen.
6. Kämppikseni sekä ilahduttavat että ärsyttävät minua. Etenkin vanhempi heistä osaa olla todella aamuvirkkumainen ärsyttävä, lauleskella kovalla äänellä aamuisin ja no, olen saanut sovittua mm. että hän ei pidä keittiön radion puhekanavaa auki ennen klo 11. :p Mutta hyviä keskusteluja olemme jakaneet, samoin hitauden hoitaa tiskejä. Mutta onneksi me tulemme muuten hyvin toimeen. Tässäkin on opittu, että meissä jokaisessa on ärsyttäviä puolia, joissakin enemmän, joissakin vähemmän, ja että aikuisina ihmisinä niistä on osattava puhua viimeistään ennen lopullista räjähtämistä. :D Minun on hankala valittaa asioista suoraan face to face, koska en halua saada valittavan akan mainetta.
7. Pelkään matkustaa talvella julkisissa liikennevälineissä. Junaa ja ratikkaa ei lasketa, koska ne kulkevat kiskoilla ja harvemmin suistuvat raiteiltaan, mutta pahin on bussi. Myös ihan tavallisella henkilöautolla matkustaminen ahdistaa. Vähänkin jos rengas tuntuu lipsuvan, niin otteeni tangosta kovenee ja sydän lyö nopeammin. Ja usein mietin mahdollisia törmäys- ja ojaanajotilanteita ja erilaisia hätäratkaisuja oman hengen pitämiseksi. Ehkä olen vähän hysteerinen asian suhteen, mutta on etenkin hermostuttavaa matkustaa lumisateessa bussilla moottoritiellä huonon kelin varoitusten aikana. Viime aikoina olenkin sitten vaan kävellyt enemmän. Pelkään siis, että ajoneuvo luisuu keliolosuhteiden takia hallinnasta, törmää muihin kulkuvälineisiin, suistuu ojaan, ajautuu vastakkaiselle kaistalle, lentää katolleen, syttyy tuleen, lentää kyljelleen, osuu jalankulkijaan jne. :p
8. Pidän ulkonäöstäni enemmän kuin koskaan, vaikka olen lähes pulleimmillani. Monesti kuulee sanottavan, että eihän nyt lihava ihminen voi pitää itsestään ja että kyllä lihavan kuuluu katua olotilaansa ja kärsiä jne. Mutta vaikka minulla onkin tuhti vararengas vyötärölläni, voin sanoa pitäväni peilikuvastani. Ja se on iso muutos aikaisempaan, jolloin kirjaimellisesti vihasin itseäni. Jos minä en rakasta itseäni, ei kukaan muukaan sitä tee. Ja parhaiten annan itselleni hyvän olotilan sillä, että hyväksyn itseni virheineni. Ruokavaliotakin on helpompi muuttaa, jos on sovussa itsensä kanssa.
Sopuisaa päivää kaikille. Haasteen voivat ottaa vastaan ne, jotka sen haluavat tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti