maanantai 10. joulukuuta 2012

Iloa ilosta

Lumen alla kannon herra mielissänsä hymyää,


metsän lapsi rauhassaan männyn luona lymyää.


Istu hetken mättähällä, katso ympärillesi;


nähdä saatat metsäntontun, metsän hengen pienoisen.

Riippumaton roikkuvaisen ehkä saatat huomata,


joku hento henkonen sua sieltä voi katsella.

Jos oot kiltti väelle metsän, heiltä et saa noottia.
Anna vaikka siemeniä, joita voipi nokkia.


Tahdon jakaa tämän tiedon, tiedon metsän muinaisen:
joka hyvä luonnolle on, on myös hyvä itsellein.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti