Vaikka syksy alkaakin pikkuhiljaa hivuttautua kohti, tänään on kuitenkin aika kesäinen olo. Aurinko paistaa, pilviä tuskin ollenkaan, lämpötila L-Pasilassa 24. Ihanaa! En ole jousiammuntaa koko vuonna vielä päässyt harrastamaan, mutta sellaista se on. Ehkä vielä jaksan virittää jousen ja mennä Ruskeasuon ampumaradalle. Viime vuonna siellä tulikin uutteraan käytyä.
Ravintolapäivä meni hyvin. Eipä minusta rikasta tullut, mutta käteen jäi muutama kymppi materiaalien maksettua itsensä takaisin. Ja tapasin paljon eri ihmisiä. Loput muffinssit lahjoitin Kulttuuripaja Elvikseen, joka on Niemikotisäätiön harrastetyyppinen paja nuorille aikuisille mielenterveyskuntoutujille. Annettiinpa minulle myös muutamia euroja muffinsseista, vaikkei olisi tarvinnut. :)
Kävin eilen Kampin Globe Hope- liikkeessä ja löysin tosi kivan käsilaukun. Laukkuja ei ole koskaan liikaa. Kaikki tuotteet liikkeessä on valmistettu kierrätysmateriaalista. Esimerkiksi tämä laukku on ollut aikaisemmin osa Suomen armeijan kaasunaamarikassia. Jokainen esine puhuu omalla äänellään ja kertoo alkuperästään.
"I've experienced a lot as the flap and back wall of a finnish army gas mask bag."
Laukun tyylilaji on Varis, se maksoi aiemmin 38e, mutta oli nyt alennuksessa ja lähti siis mukaani 19 eurolla. :)
Harmikseni en löytänyt netistä kuvaa, koska kyseessä on siis poistotuote. Mutta suosittelen käymään kaupassa. Siellä on vaatteita, rahapusseja, laukkuja, kasseja, rintakoruja, korvakoruja ja kaikkea muuta mukavaa.
Etelämetsän nainen käsissään siili. Kulkee mieluiten omia metsäpolkujaan. Survivor Kit sisältää: kamera, kyniä, paperia, mielikuvitusta, huumoria. Keitossa on eklektistä noituutta ja ripaus ekoa, myös mausteena joitakin jämäköitä mielipiteitä.
tiistai 20. elokuuta 2013
sunnuntai 18. elokuuta 2013
Muffin!Mania @ Ravintolapäivä/Restaurant day
Tänään
ravintolapäivä! Muffin Mania starttaa klo 12 myyden laadukkaita,
kondiittorin leipomia muffinsseja aina klo 18 asti tai kunnes ruoka
loppuu. Paikka Kaisaniemen puisto, altaan ja ykkösraiteen välisellä
alueella, suunnilleen Kaisaniementie 1:ssä.
Mehu 0,5e (sokeriton)
Muffinssi 2e
Kaksi muffinssia 3e
Muffinssit ovat:
* aurinkokuivattu tomaatti-mozzarella
* yrtti-kinkku-juusto (hyla)
* sitruuna-lakritsi (hyla)
* vadelma-ruusu (hyla)
Tervetuloa!
___
Today is a restaurant day! Muffin Mania starts 12.00 - 18.00. Salt and sweet muffins made by a real baker! Address: Kaisaniementie 1, in Kaisaniemi park.
Glass of juice (sugarfree) 0,5e
Muffin 2e
Two muffins 3e
Muffins are:
* sundried tomato-mozzarella
* herb-ham-cheese
* lemon-liquorice
* raspberry-rose
Welcome!
lauantai 10. elokuuta 2013
Seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä ennakkoluuloista
Milloin seksuaalisuudestani on tullut jonkun muun päänvaiva? Sen pitäisi olla yksityisasia. On minun asiani, mitä vällyjeni välissä tapahtuu vai tapahtuuko edes mitään. Ja se keneen ihastun, oli se sitten selkeästi jotain tiettyä sukupuolta tai ei. Ja mikä seksuaalinen suuntautuminen on, on henkilön oma asia, joka on samalla lailla ominaispiirre kuin esimerkiksi verityyppi.
Miksi heteromiehen on vaikea käsittää, etten halua seksiä? Aivan kuin astuisin jonkun varpaille kun totean, että hei, olen kiinnostunut ihmisen sisimmästä, en genitaaleista. Miksi se, että olen mitä olen, saa ihmiset varpailleen ja heidän olonsa epämukavaksi?
Vähän väliä mediassa tulee ilmi seksuaalivähemmistöihin liittyvää syrjintää. "Miksei ole heterokulkuetta?" joku kysyi kun uutisoitiin Pride-kulkueesta. Ehkä olisi, jos maailmassa ei saisi olla rauhassa hetero ja kulkea käsi kädessä vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa! "Miksi homous karnevalisoidaan?" Sateenkaarilippu tarkoittaa kaikkia mahdollisia henkilöitä heteronormatiivisuuden ulkopuolella, ainakin niin sen itse käsitän. Väriä pitää olla - kuten aiemmin oli nahistelua siitä, saako tummaihoinen edes näkyä katukuvassa. Pridessa halutaan tuoda esiin se tosiasia, että ihmisiä on moneen eriväriseen junaan ja se on normaalia. Niin kauan kuin on syrjintää seksuaalivähemmistöjä kohtaan, on Pride ja muuta tiedotusta. Aivan sama kuin ihonvärirasisminkin suhteen.
Ihmetyttää tuo "mikset oo normaali"-kysely, koska normaaliutta ei ole edes olemassa. Mitä sitten, jos joku mies tykkää miehestä, tai että nainen tykkää naisesta ja miehestä? Tai että joku mies tykkää naisesta tai että on pan, aseksuaali tai edustaa jotain muuta seksuaalista suuntautumista? Ei ole olemassa normaalia seksuaalisuutta, kuten ei ole olemassa normaalia ihmistäkään. Vähän sama lihavuuden kanssa - miksi kohistaan bikinivartalosta kun kaikki vartalot ovat bikinivartaloita? Olisi mahtavaa, jos jokaisen annettaisiin olla sellainen kuin on.
Mutta jotkut viittaavat oman uskontonsa kirjoihin (jos niitä on), että "homous on syntiä". Ei siellä lue niin. Miksi erilaisia ihmisiä olisi, jos esim. kristinuskon jumaluus ei olisi "tehnyt heitä omaksi kuvakseen"? Aika sadistinen jumaluus, jos luo erilaisia ihmisiä, jotta osa heistä voi kokea henkistä kärsimystä. Näissä uskonto vastaan seksuaalisuus- jutuissa on se ongelma, että jokainen tulkitsee asioita omalla tavallaan. Minä olen pakana ja koen, että maailmassa kukin on mitä on, ja jos ei tee pahaa muille, luonnolle tai itselleen, asiat on ok.
Mitä sitten, jos ei ole harrastanut seksiä "siihen ja siihen ikään mennessä"?
Mitä sitten, jos on ihastunut perunaan?
Mitä sitten, jos kokee suuren rakkauden jonkun kanssa? Ei sen pitäisi olla kiinni siitä, millaiset genitaalit tai halu sekstata on.
Mitä sitten, jos joku on syntynyt tytöksi, mutta mieltää olevansa poika? Ei se ole sinun asiasi kertoa, mitä joku saa tuntea.
Me olemme kaikki kuitenkin ihmisiä, oli meillä millainen maailmannäkemys, seksuaalisuus tai ihonväri tahansa. En itse näe asian suhteen mitään ongelmaa. Jos heteropari haluaa pitää käsistä kiinni kaupungilla, en ala osoitella, vaihda katua tai huutele perään. Siinäs pitävät toisistaan. Sanoisin jopa, että ei ole mitään tiettyä seksuaalisuuden muotoa. Kaiken voisi summata sellaiseen termiin kuin "whateverseksuaali".
Pitäkää huoli omista asioistanne. Varmasti esimerkiksi seuraavan päivän päivällissuunnittelu on tärkeämpää ja antoisampaa mietittävää kuin se, kehen lähikauppasi kassaneiti on lääpällään.
Miksi heteromiehen on vaikea käsittää, etten halua seksiä? Aivan kuin astuisin jonkun varpaille kun totean, että hei, olen kiinnostunut ihmisen sisimmästä, en genitaaleista. Miksi se, että olen mitä olen, saa ihmiset varpailleen ja heidän olonsa epämukavaksi?
Vähän väliä mediassa tulee ilmi seksuaalivähemmistöihin liittyvää syrjintää. "Miksei ole heterokulkuetta?" joku kysyi kun uutisoitiin Pride-kulkueesta. Ehkä olisi, jos maailmassa ei saisi olla rauhassa hetero ja kulkea käsi kädessä vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa! "Miksi homous karnevalisoidaan?" Sateenkaarilippu tarkoittaa kaikkia mahdollisia henkilöitä heteronormatiivisuuden ulkopuolella, ainakin niin sen itse käsitän. Väriä pitää olla - kuten aiemmin oli nahistelua siitä, saako tummaihoinen edes näkyä katukuvassa. Pridessa halutaan tuoda esiin se tosiasia, että ihmisiä on moneen eriväriseen junaan ja se on normaalia. Niin kauan kuin on syrjintää seksuaalivähemmistöjä kohtaan, on Pride ja muuta tiedotusta. Aivan sama kuin ihonvärirasisminkin suhteen.
Ihmetyttää tuo "mikset oo normaali"-kysely, koska normaaliutta ei ole edes olemassa. Mitä sitten, jos joku mies tykkää miehestä, tai että nainen tykkää naisesta ja miehestä? Tai että joku mies tykkää naisesta tai että on pan, aseksuaali tai edustaa jotain muuta seksuaalista suuntautumista? Ei ole olemassa normaalia seksuaalisuutta, kuten ei ole olemassa normaalia ihmistäkään. Vähän sama lihavuuden kanssa - miksi kohistaan bikinivartalosta kun kaikki vartalot ovat bikinivartaloita? Olisi mahtavaa, jos jokaisen annettaisiin olla sellainen kuin on.
Mutta jotkut viittaavat oman uskontonsa kirjoihin (jos niitä on), että "homous on syntiä". Ei siellä lue niin. Miksi erilaisia ihmisiä olisi, jos esim. kristinuskon jumaluus ei olisi "tehnyt heitä omaksi kuvakseen"? Aika sadistinen jumaluus, jos luo erilaisia ihmisiä, jotta osa heistä voi kokea henkistä kärsimystä. Näissä uskonto vastaan seksuaalisuus- jutuissa on se ongelma, että jokainen tulkitsee asioita omalla tavallaan. Minä olen pakana ja koen, että maailmassa kukin on mitä on, ja jos ei tee pahaa muille, luonnolle tai itselleen, asiat on ok.
Mitä sitten, jos ei ole harrastanut seksiä "siihen ja siihen ikään mennessä"?
Mitä sitten, jos on ihastunut perunaan?
Mitä sitten, jos kokee suuren rakkauden jonkun kanssa? Ei sen pitäisi olla kiinni siitä, millaiset genitaalit tai halu sekstata on.
Mitä sitten, jos joku on syntynyt tytöksi, mutta mieltää olevansa poika? Ei se ole sinun asiasi kertoa, mitä joku saa tuntea.
Me olemme kaikki kuitenkin ihmisiä, oli meillä millainen maailmannäkemys, seksuaalisuus tai ihonväri tahansa. En itse näe asian suhteen mitään ongelmaa. Jos heteropari haluaa pitää käsistä kiinni kaupungilla, en ala osoitella, vaihda katua tai huutele perään. Siinäs pitävät toisistaan. Sanoisin jopa, että ei ole mitään tiettyä seksuaalisuuden muotoa. Kaiken voisi summata sellaiseen termiin kuin "whateverseksuaali".
Pitäkää huoli omista asioistanne. Varmasti esimerkiksi seuraavan päivän päivällissuunnittelu on tärkeämpää ja antoisampaa mietittävää kuin se, kehen lähikauppasi kassaneiti on lääpällään.
keskiviikko 7. elokuuta 2013
Life is a flower
Saavutan uusia teitä.
Keskityn musiikin tekoon ja kirjoittamiseen.
Ostin auringonkukkia.
Hyvää kesää!
torstai 27. kesäkuuta 2013
Pääkaupunkiseudun sääkamera
Löysin Iltasanomien kautta Helsingin Postitalon katolla olevan reaaliaikaisen sääkameran, josta tällaiset säähörhöt kuten minä voivat tarkkailla ilmaa, tuulen suuntaa ja pilviä.
keskiviikko 26. kesäkuuta 2013
perjantai 21. kesäkuuta 2013
keskiviikko 29. toukokuuta 2013
perjantai 10. toukokuuta 2013
Tuottelias päivä
Päiväni tänään:
klo 9 heräsin ja käänsin kylkeä
klo 11-12 heräsin ja kuulostelin hiljaisuutta (äänekäs kämppis oli matkoilla ja yläkertalaiset eivät riehuneet)
klo 12-14 kuuntelin NLP-cd:tä ja datailin, siivosin keittiön ja lakaisin parvekkeen lattian
klo 14-15 kokkasin japanilaista munakasta ja kookos-chococcinoa
klo 15-16 vein roskat, pakkasin tilausvoisilmäpullat ja lähdin kohti punkkibussia Lauttasaaressa. Matkalla 7-ratikan pysäkille näin valkoiseksi kaniksi pukeutuneen tyypin saapastelevan kohti ja huusin "high five", kani pehmonyrkkeili takaisin kättäni vasten. Jatkoimme matkaa. Saavuin punkkibussille, otin rokotteen (puutiaisaivokuumetta vastaan, 3 vuotta on teho) ja
klo 16-17 pyörin Oranssitori-kirpputorilla. Löysin kaverille tuliaisen ja äidille luomusuklaata. Lähdin kohti mummolaa.
klo 17.20 olin mummon luona ja toimitin pullat perille sunnuntain äitienpäivää varten.
klo 17.20-21 kahvittelin mummon kanssa, juttelimme ja katsoimme undulaattien touhuja. Pesin olohuoneen ikkunat, parvekkeen oven ja lattian. Söimme illallista ja kirjoitin vieraskirjaan kiitokseni mukavasta illasta.
klo 21-22 Otin kuvan katulampun päässä huhuilevasta sepelkyyhkystä. Matkasin rautatieasemalle ja bussia odotellessani selailin pokkareita. Ostin Huoneen.
klo 22.04 istuuduin bussiin ja aloin lukea Huonetta. Hetken päästä huomasin, että olimme edenneet vain kymmenisen metriä ja bussissa oli jotain häikkää. Poistuin kyseisestä kulkuneuvosta ja menin takaisin odottelemaan uutta bussia. Kiipesin uuteen kulkuneuvoon. Juttelin takanani istuvan naishenkilön kanssa bussiliikenteestä. Jatkoin kirjan lukemista, välillä vilkuillen jumittavan bussin taakse kertyvää sumaa, joka lopulta viisaasti valitsi kiertotien.
klo 22.30 olin matkalla kohti kotia lukien uutta kirjaani. Muutamien pysäkkien päästä takana istuva nainen nousi lähteäkseen ja antoi minulle enkeli-kännykkäkorun toivotellen enkeleitä. Otin korun vastaan hämmentyneenä ja jatkoin lukemista.
Matkalla huomasin valtavan autosuman, kiitos jääkiekko-ottelun. Matkalla kotiin huomasin neljä suurta ratsupoliisin läjää, ne vaanivat tummina ja haisevina perjantaiyössä. Ajattelin: "Hmm, lannoittetta kukkahattutätien kukille."
klo 22.46 olin kotona ja vein repun huoneeseeni. Päätin jatkaa juoksuohjelmaa ja kipitin kännykkä kourassa yössä, peläten humalaisia miehiä. Viisi minuuttia rivakkaa kävelyä, 1min hölkkää, 5min rivakkaa kävelyä, 1min hölkkää ja 3min rivakkaa kävelyä. Pari miestä pelotti minua, joten suoritin 2min 15sek loppukävelystä huoneessani. Venyttely.
klo 23 jälkeen otin magnesiumtabletin lihaksilleni, kärvistelin makua ja istuuduin kirjoittamaan.
Erikoinen oli päivä.
klo 9 heräsin ja käänsin kylkeä
klo 11-12 heräsin ja kuulostelin hiljaisuutta (äänekäs kämppis oli matkoilla ja yläkertalaiset eivät riehuneet)
klo 12-14 kuuntelin NLP-cd:tä ja datailin, siivosin keittiön ja lakaisin parvekkeen lattian
klo 14-15 kokkasin japanilaista munakasta ja kookos-chococcinoa
klo 15-16 vein roskat, pakkasin tilausvoisilmäpullat ja lähdin kohti punkkibussia Lauttasaaressa. Matkalla 7-ratikan pysäkille näin valkoiseksi kaniksi pukeutuneen tyypin saapastelevan kohti ja huusin "high five", kani pehmonyrkkeili takaisin kättäni vasten. Jatkoimme matkaa. Saavuin punkkibussille, otin rokotteen (puutiaisaivokuumetta vastaan, 3 vuotta on teho) ja
klo 16-17 pyörin Oranssitori-kirpputorilla. Löysin kaverille tuliaisen ja äidille luomusuklaata. Lähdin kohti mummolaa.
klo 17.20 olin mummon luona ja toimitin pullat perille sunnuntain äitienpäivää varten.
klo 17.20-21 kahvittelin mummon kanssa, juttelimme ja katsoimme undulaattien touhuja. Pesin olohuoneen ikkunat, parvekkeen oven ja lattian. Söimme illallista ja kirjoitin vieraskirjaan kiitokseni mukavasta illasta.
klo 21-22 Otin kuvan katulampun päässä huhuilevasta sepelkyyhkystä. Matkasin rautatieasemalle ja bussia odotellessani selailin pokkareita. Ostin Huoneen.
klo 22.04 istuuduin bussiin ja aloin lukea Huonetta. Hetken päästä huomasin, että olimme edenneet vain kymmenisen metriä ja bussissa oli jotain häikkää. Poistuin kyseisestä kulkuneuvosta ja menin takaisin odottelemaan uutta bussia. Kiipesin uuteen kulkuneuvoon. Juttelin takanani istuvan naishenkilön kanssa bussiliikenteestä. Jatkoin kirjan lukemista, välillä vilkuillen jumittavan bussin taakse kertyvää sumaa, joka lopulta viisaasti valitsi kiertotien.
klo 22.30 olin matkalla kohti kotia lukien uutta kirjaani. Muutamien pysäkkien päästä takana istuva nainen nousi lähteäkseen ja antoi minulle enkeli-kännykkäkorun toivotellen enkeleitä. Otin korun vastaan hämmentyneenä ja jatkoin lukemista.
Matkalla huomasin valtavan autosuman, kiitos jääkiekko-ottelun. Matkalla kotiin huomasin neljä suurta ratsupoliisin läjää, ne vaanivat tummina ja haisevina perjantaiyössä. Ajattelin: "Hmm, lannoittetta kukkahattutätien kukille."
klo 22.46 olin kotona ja vein repun huoneeseeni. Päätin jatkaa juoksuohjelmaa ja kipitin kännykkä kourassa yössä, peläten humalaisia miehiä. Viisi minuuttia rivakkaa kävelyä, 1min hölkkää, 5min rivakkaa kävelyä, 1min hölkkää ja 3min rivakkaa kävelyä. Pari miestä pelotti minua, joten suoritin 2min 15sek loppukävelystä huoneessani. Venyttely.
klo 23 jälkeen otin magnesiumtabletin lihaksilleni, kärvistelin makua ja istuuduin kirjoittamaan.
Erikoinen oli päivä.
maanantai 6. toukokuuta 2013
I am a flier
I'm flying over a river
and I see a rainbow behind
the forest breath with birds
I feel free
I don't know where I'm going
but who cares
It's now and now I fly
higher and higher
I am a flier.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)