lauantai 23. marraskuuta 2013

Uria eteenpäin

Ostin hiljattain Huutonetistä kanteleen! Kymmenenkielinen ja hyvässä kunnossa. Pari naarmua eikä ole soitettu koskaan. Viritysavainta ei ollut, mutta käytin jakoavainta menestyksekkäästi. Ja löysin soinnutkin. Musiikkini pääsee vielä enemmän oikeuksiinsa.



Torstaina Finlandiatalolla oli Niemikotisäätiön 30v juhlat. Olin osallistunut kirjoituskilpailuun ja pääsin top 3:een. Saan valita haluamani kirjan, joka ylittää oman budjettini. Harmi vain, että ne kirjat joista olisin kiinnostunut, ovat vain noin 30e. Ja pari vuotta sitten satsasin Vapaudu ahdistuksesta - Työkirja paniikista ja peloista kärsiville- opukseen. Se oli kuutisenkymppiä. Mutta pääasia on kuitenkin se, että saan valita sen kirjan. Luin kahden muun henkilön tekstit, ja vaikka meitä kärkikolmikossa olleita ei ollut arvotettu (mikä on tyhmää minusta, koska minulle tulee sanasta kirjoituskilpailu mieleen arvottaminen, ja kilpailuhenkisenä ihmisenä olisin halunnut todella tietää sijani), arvelen olevani ykkönen. Kaksi muuta tekstiä olivat hyviä, mutta mielestäni oma tuotokseni oli näkyvästi paras kieliasultaan, kerronnaltaan ja vivahteikkuudeltaan. :)

Ohjelmassa oli musiikkia ja yllärinä tuli Von Hertzen Brothers. En ole pahemmin heidän musiikkiaan kuunnellut, mutta se oli kivan kuuloista. Ja en pistä lainkaan pahakseni katsella pitkähiuksisia musamiehiä lurittelemassa. ;) Ohjelmassa oli myös viisiminuuttinen pienoiselokuva, jossa oli haastateltu kolmea henkilöä. Eli miten Niemikotisäätiö on vaikuttanut heidän elämäänsä. Olin yksi haastatelluista ja säveltämääni pianomusiikkia oli käytetty videon taustalla ja lopussa oli otettu yhdestä biisistäni pala. Sain paljon hyvää palautetta.

Olen nyt kaikkiaan viime aikoina saanut paljon palautetta liittyen kykyihini. Että jos saisin tehtyä levyn, musiikkiani varmasti kuunneltaisiin. Ja jos pyöräyttäisin kirjan tai runokokoelman, tekstejäni luettaisiin. Minulla on faneja! Olen todella otettu. :) On ihanaa, kun voi olla oma itsensä sellaisissa asioissa missä on hyvä ja saada vielä arvostusta puhtaasti suoraan sydämestä.



Keskiviikkona olin nuorisokeskus Hapessa tekemässä kynttilöitä. Se oli ihanaa ja pidän siitä sulan steariinin tuoksusta. Värejä oli käytössä paljon ja kynttilöistä tuli niiiiiiiiiiin kauniita ettei tosikaan.

Tänään kävin Pasilan Messukeskuksessa. Paijailin kääpiösiilejä ja mietin Hamletia, entistä kääpiösiiliäni. Siilikuume iskee taas! Tosin oli Lemmikkimessuilla myös paljon ihania koiria. Kävin Elmassakin, ostin mm. suolakivilampun. Minulla on ennestään suolakivituikku ja suolakivisaippua. Kun suolakivi lämpenee, se vapauttaa huoneilmaan negatiivisia ioneja, jotka tässä tapauksessa ovat positiivisia. ;) Eli ne parantavat ilmanlaatua ja suolakivilamput/tuikut sopivatkin esimerkiksi hengitystieongelmista kärsiville. Suolakivisaippua taas sopii esimerkiksi deodorantiksi. Se hoitaa ihoa ja on lievästi antiseptinen.

Hiljattain minulla oli mandala-kausi, piirtelin niitä paljon.
Tämä on aika iso ja aloitin piirtämisen reunoilta.
Värityksessä käytin mustaa tussia ja mangatusseja.


Laitoin pari tuntia sitten tofua marinoitumaan. Öljyä, valkosipulimurskaa, inkiväärihunajaa, soijakastiketta, sirtuunaa ja persiljaa. Sitten paisto ja nautiskelu. Jääkaapissa olisi kaskinaurista, porkkanaa ja lanttua. Mietin, laitanko ne uuniin vai keitänkö. Rakastan kaskinaurista ja söin sitä viimeksi kesällä ja pelkäsin, että näen niitä seuraavan kerran vasta vuoden päästä. Mutta ei, löysin kaskinauriita isosta K-super?marketista Kampista. :)

Siivoilin tuossa hieman kun tuntui että vaatteet ja paperit valtaavat asuntoni. Suolakivituikku palaa ja luo lohenpunertavaa hehkua ympärilleen ja riippulyhdyssäni on myös kynttilä. Nyt on tekstin suhteen jotenkin vapaa meininki, tekstiä tulla kohisee. Vaihteeksi näin. Ja on hyvä fiilis. Kuuntelen Nrj:n nettiradion Love-kanavaa. Yleensä en sellaista lässynläätä kestäisi, mutta kun on ihastunut voimakkaasti, niin kanava kuulostaa hyvältä. :D On se jännä. Yleensä kuuntelen rnb-kanavaa tai ihan radiosta radio Rockia.

maanantai 28. lokakuuta 2013

I need you


"I'm lost here in this moment
And time keeps slipping by
And if I could have just one wish
I'd have you by my side"


"And I love you more than I did before
And if today I don't see your face
Nothing's changed, no one can take your place"


"Well, I tried to live without you
The tears fall from my eyes
I'm alone and I feel empty
God, I'm torn apart inside"
 
"I never wanna lose you
And if I had to, I would choose you
So always stay, please, always stay
You're the one that I hold on to
'Cause my heart would stop without you

I love you more than I did before
And if today I don't see your face
Nothing's changed, no one can take your place
It gets harder every day"


keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Ketun voimalla

Ketut ovat kivoja.
Ne syövät citykaniineja ja ovat esillä faabeleissa.
Lisäksi ne sopivat musavideolle.


sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Leppoisa sunnuntaipäivä


Kävin hakemassa pyöräni solukämppäni pyörävarastosta. Pitäisi löytää tämän talon pyörävarasto, mutten ole löytänyt. Voi olla että joudun säilyttämään pyörääni kotona.

Joka tapauksessa näin matkalla kauniita syksyisiä maisemia, keltaista, oranssia, punaista, vihreää, ruskeaa, mustaa, harmaata ja sinertävää taivasta. Tänään katselin aamulla ikkunasta, kuinka ulkona satoi tammenlehtiä. Tammi ripotteli ruskeita lehtiään aikamoisella vauhdilla. Ja kolmen vaahteran joukko - joka näyttää nopeasti vilkaistuna yhdeltä megavaahteralta, on kullanoranssi. Ihanasti värejä!

Ja eilen törmäsin tähän. Innostavaa!



sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Oma yksiö

Kirjoitan juuri uudella, tänään kootulla työtuolilla istuen yksiössäni, joka tulla tupsahti tarjolle. Koko on 33,5 neliötä ja vuokra noin 516. Sähköstä ja kotivakuutuksesta joudun itse maksamaan, mutta onneksi netti lähtee tämän vuoden alle kympillä kuukausi.

Ikkunastani näkyy kultainen vaahtera, hiljalleen punastuva vaahtera ja tammi. Edessä on myös pensas, kaiketi syreeni, jossa pyörii paljon pikkulintuja. Oravia vipeltää pihalla. Ruskeasuo.

Äkillisestä muutosta toipuminen ottaa varmasti jonkin aikaa. On vähän ahdistunut olo tälläkin hetkellä, vaikka juuri tiskasin ja pöydällä on kulhollinen nuudelikeittoa. Ja pimeään eteiseen faija asensi lampun.

Vielä on kokoamatta tv-taso, se on pieni ja pyörillä kulkeva. Laatikoita on jonkin verran purkamatta. Yritän olla sekoamatta.

Huomenna pitäisi vielä toimittaa vuokrasopimuksen kopio Kelaan että pääsevät laskeskelemaan, paljonko saan uutta asumistukea. Ja talonyhtiöön pitäisi laittaa viesti, että vaihtavat oveen oikean nimen.

Onneksi kohta on taas arki, koen muutenkin viikonloput vaikeiksi.



tiistai 24. syyskuuta 2013

Kirjat kertovat

Sain idean Facebookissa kiertävästä "ota lähin kirja ja laita statukseesi viides lause sivulta 52"- jutusta.

Homman saa kopioida ja vastata omassa blogissaan, jos tahtoo.


1. Kaukaisin kirja, sivu 38, neljäs lause. Kertoo siitä, mitä mielesi halajaa.
2. Lähin kirja tai vihko, kymmenes sivu, ensimmäinen lause. Mottosi tälle viikolle.
3. Ensimmäinen teksti, joka osuu silmiisi - artistinimesi.
4. Kolmas kirja kirjahyllyssäsi - sen nimi kertoo suhtautumisestasi maailmaan.
5. Kolmas kirja kirjahyllyssäsi, sivu 73, kahdeksas lause. Kuvaa parhaiten mielenterveytesi tilaa.


1. "Pitäisikö lyhentää?"
2. "Ihan tavattomia asioita."
3. "Clipper"
4. "Luonnollinen tie terveyteen - parantavat kädet"
5. "Koulutus kestää neljä vuotta."

Yhteenveto: Haluan olla ytimekäs. Uusia asioita etenkin tällä viikolla. Yo, oon Clipper. Aika osuva tuo parantavat kädet. No, mielestäni mielenterveyden edistyminen kestää koko ihmiselämän mutta... :D

tiistai 17. syyskuuta 2013

Fingerpori ilahduttaa






Rivo-Riitta on hauska hahmo, lempparini. Sen avulla voidaan tuoda naiseuden ällöttävimmät asiat esille. Riitta on myös hyvin voimakas naishahmo.

Monimielisistä asioista on kiinnostavaa heittää läppää. Teen samaa omissa sarjakuvissani ja runoissani. Joskus vakavastakin aiheesta on hyvä heittää läppää, jos sillä saavutetaan keskustelua.

tiistai 10. syyskuuta 2013

Meditaatiomusiikkia



Mieleni tekee mieli tanssia
aamunkoitteessa
salavoiden katveessa

kohotan kädet ylös
ja sulat kasvatan,
leijailen musiikin hiljaisessa sirkutuksessa

vapaudun ahdistuksen häkistä
edes hetkeksi.